Olli
Näin aleksin kasvoista että hän ei voinut hyvin. Kävelin häntä kohti kysyen onko kaikki hyvin kunnes tuo pyörtyi. Ehdin juuri ja juuri ottamaan tuon paidan kauluksesta kiinni ennen kuin tuo kaatui maahan. Laskin hänet makaamaan maahan ja aloin läpsimään häntä poskelle. Opettaja tuli luoksemme ja nosti aleksin jalat ylös. "Mä soitan terveydenhoitajan tänne" hän sanoi kaivaen työpuhelintaan taskustaan.Aleksi
Availin silmiäni pienesti. Näen edessäni kaksi sormea ja kuulin kysymyksen "aleksi kuinka monta sormea sä näät" en tunnistanut ääntä ollenkaan mutta päätin silti vastata. "Kaksi" hetken kuluttua erotan silmilläni ollin ja liikunnan opettajamme. Kolmatta naista minä en tunnista. Minut nostetaan istumaan seinää vasten. Näen ollin erittäin huolestuneen katseen. "Onko sulla tietoa miksi menetit tajuntasi" kuulin varusteista päätellen kouluterveydenhoitajan kysyvän. "Mh mm e-ehkä oli vaa vähä verensokerit matalalla. Sanon hiljaisesti. Otan vesipulloni käteen ja juon siitä kaiken lopun. "Onko sinulla nyt minkälainen olo" tuo terveydenhoitaja jonka takissa lukee Maija kysyy. "Joo kaikki on hyvin nyt" vastaan ehkä pienen valheen kera. "Onneksi pääsette tästä hetken kuluttua syömään, mutta juo tämä pillimehu niin verensokerit nousee. En en varmasti juo tuota sokerilitkua. "E-en mä tarvii tota. Mul on jo ihan hyvä olo" Maija katsoo minuun hieman pidempään kuin äsken mutta päätyy vain nyökkäämään. Maija ja liikunnan opettajamme katja menevät puhumaan sivuun jostain.Olli
Miten maijakaan ei huomaa mitään. Aleksihan on silminnähden alipainoinen. Ja nyt hän pyörtyilee, nii ei mun mielestä oo hoitanu hommaansa hyvin ku päästää noinki helpolla. Tunnin päästä on ruokailu niin silloin aion varmistaa että aleksi syö edes jotain.
Muut luokkalaisemme tekevät vieläkin jotain futsal harjoituksia ennen kunnon peliä, mutta me istumme täällä laidassa. Tietenkin katseita on joka suunnasta tullut. Maija taisi juuri lähteä takaisin omaan työtilaansa, sekä Katja meni puhumaan muille oppilaille ja taisi antaa myös jonkun uuden harjoituksen mitä pitäisi seuraavaksi tehdä.
Olimme istuneet kahdestaan tässä laidalla noin viisi minuuttia ja koko tämän ajan olin miettinyt miten aloittaa keskustelu. Suututtamatta alea, mutta nyt päätin tehdä sen ja puhua suoraan. "Näännytäks sä ittees"
Pieni kylmähiki valahtaa selälleni kun tajuan mitä päästin suustani. Aleksi on aluksi ihan hiljaa kunnes sanoo. "En tietenkään" En usko häntä mutta en halua olla yhtään ahdistava kysymyksilläni. "Ootko ihan varma?"
"Joo oon" saan vastaukseksi.Kuluu taas aikaa hiljaisuudessa kunnes kysyn ilmeisesti kysymyksen joka saa Aleksin jäätymään. "Mitä söit viimeks ja milloin." "Öö mm m-ä ööm s-s-söin o-omenaa." "Koska" "hmm t-tänään" hänen vastaukset ei vakuuta minua ollenkaan. Laitan käteni kasvoilleni ja sanon "aleksi mä tiedän et sä valehtelet mulle nyt" Mutta en ehdi saada vastausta kun Katja tulee luoksemme ja sanoo "No niin oltaisko täällä valmiita palaamaan tunnille" Johon aleksi nyökkää heti.
Liikunnan tunti on ohi ja nyt kävelemme ruokalaa kohti. Matkalla aleksi keksi juttuja joilla koittaa päästä pois tilanteesta. "Mulla jäi juomapullo. Mee sä vaan edeltä sinne ruokalaan" Mä laitoin sen pullon sun reppuun" vastaan takaisin.
Aleksista näkee että häntä vituttaa mutta jatkaa silti kävelyä.
Olemme ruokajonossa ja nään aleksin ahdistuneen. Kierrän käteni hänen selälleen ja yritän rauhotella.
Nyt on meidän vuoromme ottaa ruokaa. Laitan ensin ruokaa omalle lautaselleni ja sitten noin puolet minun annoksen koosta aleksin lautaselle. Lisään salaattia ja otan vesilasit. Aleksi katsoo järkyttyneenä lautasta ja mutisee jotain "een mä pysty tähän kaikkeen" kuiskaan hänelle takaisin "syöt sen minkä pystyt mutta jotain sun on syötävä"Kävelemme pöytään missä muut ovat ja istuudumme alas. Kuiskaan aleksille aina välillä jotain tsemppaavia sanoja kuten "hyvin se menee" tai "vielä vähän ees." Lopulta hän saa syötyä noin puolet. Olen ylpeä siitä että hän söi, mutta nyt tiedän varmasti hänellä olevan ongelmia syömisen kanssa. En pidä ajatuksesta että hänellä on paha olla itsensä kanssa. "Hei jätkän meil on tänää käty ja kaikil huome ysin aamu nii tulkaa meil yöks" joel heittää sellaisella äänen sävyllä kuin olisi juuri kokenut valaistumisen tai nähnyt jeesuksen syömässä muurahaisia tai tekemässä kuperkeikkoja sateenkaaren päällä. Myönnymme kaikki idealle ja sovimme nähdä joelilla puoli viideltä.
***
Jeesus kiittää ja kuittaa ja saatte taas vitsin halusitte tai ette:) tämän vitsin minun aivoni kehittelivät kello 2:58 kiitos hei
Miksi jeesus ei saanut työpaikkaa kahvilasta.
—hän muutti aina asiakkaiden kahvit viiniksi.
Siinä harvinaisen paska vitsi :D
675 words
YOU ARE READING
Voiko sirpaleista syntyä rakkautta? (Oleksi) TAUOLLA
FanfictionJos toinen on täysin hajalla, eikä tiedä edes kuka itse on? Voiko toinen ihminen tulla nostamaan pohjalta? Aleksi muuttaa ouluun juuri ennen kasi luokan alkua, koska hänen vanhemmat erosivat. Mitä Aleksille tapahtuu kun isä alkaa juomaan ja käyttäy...