Voiko sirpaleista syntyä rakkautta? (Oleksi) TAUOLLA

Part 37 toi on kuultu ennenkin

843 words
Timeskip 2vk

Aleksi

Olimme ollin kanssa saaneet puhuttua asiat selviksi. Sovimme silti ettemme enää seurustele. Se sattui. Sattui aivan saatanasti. Olimme ehtineet olla vasta pari päivää yhdessä, mutta se silti tuntui ikuisuudelta. Meillä oli niin kauan kaiken laista säätöä jonka takia tämä varmaan sattuikin niin paljon. Olimme jo niin tottuneet yhdessä oloon.

Välimme eivät todellakaan ole sitä mitä ne olivat olleet ennen suhdetta, vaikka kovasti niin toivonkin. Emme enää näe kahdestaa, viestittele, puhu puheluita, mennä samalla kyydillä kouluun ei me edes katsota toisiamme silmiin koulussa. Jos istumme porukalla esim ruokailussa niin hyvällä tuurilla moikkaamme toisiamme.

Olen rikki, vaikka muille toisin väitänkin. Se sattuu ihan vitusti katsoa kun olli nauraa ja hymyilee täysillä muiden joukossa. Tottakai itsekin yritän olla iloinen muiden seurassa mutta tähän asti hymyt ovat olleet feikkejä ja katseiden alla olen itkenyt.

Tämä ero ei tehnyt todellakaan hyvää minulle.
Käsistä loppui tila.
Omenat ovat vesilaseja.
Vapaa-aika on lenkki.
Silmät ovat mustia.
Vaatteet ovat isoja.
Välitunnit ovat vessataukoja.
Peittojenkin alla on kylmä.

Emme ole edes nähneet porukalla tuon viime kerran jälkeen. Koulussakin näemme vain ruokailuissa, sillä välitunnit piileskelen vessassa. Ryhmäämme on muutama viesti laitettu, mutta niihin keskusteluihin en ole osallistunut. Ainoa henkilö kenen kanssa olen edes viestitellyt on Niko. En kyllä hänenkään kanssaan paria viestä enempää. Illat olen yksin kotona ja selaan muiden snp storyja joissa joonas, joel, olli, niko ja tommi hengaavat ja tekevät jotain tyhmää. He ovat keskustelleet jossain muualla tai toisessa ryhmässä, sillä ryhmään mihin minä kuulun ei ole tullut yhtään viestä tapaamisia koskien...

Nyt kaksi viikkoa olen vain maannut kotona, kuunnellut musiikkia ja nukkunut.
Huoneeni ovi on koko ajan lukossa, sillä isäni juominen ei ole mennyt ollenkaan parempaan suuntaan. Pian varmaan maksa pettää.

En tiedä mitä pitäisi tehdä enää. En uskalla ottaa jätkiin yhteyttä sillä tuntuu että he ovat jo unohtaneet minut. Niko on varmaan ainoa joka muistaa minut sillä hän raahaa minut mukaan aina ruokailuun muiden mukana. En ole puhunut ruokailuissakaan varmaan sanaakaan. En minä kyllä siellä syökkään. Ruokaa otan lautaselle vähän mutta ainoa asia johon tarjottimella kosken on vesilasi.

Timeskip seuraava koulupäivä.

Kellot soivat tunnin loppumisen merkiksi. En ole saanut tehtyä tunnilla taaskaan mitään. Istun takapenkissä ja olli minusta yhden rivin edessä ja hieman viistossa. Katsoin koko tunnin sivusilmällä kun hän kuiskutteli ja nauroi emman kanssa. En pystynyt keskittymään koko tunnilla mihinkään muuhun.

Kävelen ulos luokasta ja olen jo matkalla vessaan ruokailua pakoon, kunnes takaatani tulee huuto. "Hei vitun homo!" "Jättiks sun homokaveris sut jo!" "Vitun homo kuuleksä."
Ei saatana. En halua nähdä noita. Kiihdytän kävely tahtiani entisestään.
"Yrittääks pikkuhomo päästä karkuun" kyynel tippuu poskelleni. Kävelen nopeasti, kunnes joku vetäisee minut sivuun. Olen jo valmis ottaman iskun vastaan, mutta kukaan huutelioista ei seisonutkaan edessäni. Se oli niko.
"Heiheihei en mä oo sua lyömässä" niko sanoo hieman varoen. Hän oli selkeästi kuullut huudot ja niin varmaan koko muukin koulu.  "Mmm" mutisien nikolle vastaukseksi. "Tuutko meidän kaa syömään" niko sanoo vaihtaen aihetta. "okei" vastaan pitäen katseeni alhaalla.

Lähdemme kävelemään ruokalaa kohti. Otan lautaselleni yhden perunan, salaattia, vähän jauhelihakastiketta ja tietenkin vesilasi.
Istun nikon viereen pöytään. Nikon toisella puolella on tommi. Tommia vastapäätä on olli, ollin vieressä joel ja minun edessäni on joonas. He keskustelevat ilmeisesti perjantain bileistä. Tosiaan yksi luokallani oleva tyttö järjestää bileet kotonaan. En varmaan ole menossa, vaikka kutsu olikin kaikille ysiluokkalaisille ja muutamalle lukiolaiselle. Ilmeisesti muut ovat menossa sinne.

"entä sä ale" joel kysyy.
"Ai hä" ihmettelen.
"Nii et tuuksä meidän kaa sinne sandran bileisiin. Tavallaan voisi mennä pelkästään ilmaisen alkoholin takia mutta toisaalta uskon joutuvani olemaan yksi koko illan.
"Ehkä, en oo viel oikee päättäny" päädyn vastaamaan. 
"Oke mut jos tuut nii voin hakee sut" tommi sanoo. Okei tuo ehkä tarkoitti että saisin seuraa bileisiin.
"Mm joo"
Leikkaan perunaa pienempiin paloihin jotta se näyttäisi siltä että olen syönyt jotain. Tunnen joonaksen katseen itsessäni.

"Mennääks" joel sanoo
"joo" vastaan muiden mukana, mutta joonas on eri mieltä.
"Ethän sä laittanu yhtään haarukallista suuhun?" Hän sanoo. Voi vitun vitun vittu oikeesti. Nyt tunnen kaikkien katseen itsessäni lautasessani.
"Ei ollu oikee nälkä ny" päädyn vastaamaan. Olen ylpeä etten edes änkyttänyt, mutta se ei silti riittänyt.
"toi on kuultu ennenki" olli sanoo
"Eiku täl kertaa oikeesti." Vakuutan.
"tuttu lause edeleen" olli jatkaa. Miksi hänen pitää olla noin vituttava. Nyt hän herätti muissakin huolestuneisuuden.
"no ihan sama ei ollu vaa nälkä" päädyn vastaamaan.
"Ale millo viimeks söit" olli jatkaa. Vois vittu lopettaa jo.
"Aamulla" vastaan lyhyesti. En ymmärrä mitä olli haluuaa. Jos en viimeksi kelvannut niin kai minun pitää muuttua että kelpaisin.
"Ooks ihan varma" olli jatkaa. Saatana lopettais jo.
"Oon oon" vastaan ja nousen pöydästä ja lähden palauttamaan astioitani. Vittu.

Menen vessaan loppuajaksi kunnes alkoikin jo kemia. Onneksi se on eri ollin kanssa. Olen onnellinen että nyt on torstai ja huomenna pääsisi mahdollisesti ryyppäämään mikäli päätän sinne mennä.

***

Semmone sitte. Sain kirjotettuu sen fakin ruotsin esseen loppuun😍 ja hei btw olin kirjottanu tohon 2000 sananen esseen vaikka se oli vaan 500😭😭 en tiiä minkä aivokatkoksen olin saanut mut ei toi viissataakaa mikää kauheen helppoo ollu varsinkaa näil mun ruotsin taidoil.

Nonii pikane surkee vitsi tähä
Miksi tikulle ja takulle tuli riita?
- taku kaivoi tikulla persettään🥹

843 words