Voiko sirpaleista syntyä rakkautta? (Oleksi) TAUOLLA

Part 30 aleksista k-pop laulaja

Words: 805

Aleksi

Alan availemaan silmiäni varovasti. En ole varmaan koskaan nukkunut näin hyvin. Tuntuu kuin olisin nukkunut tuhat vuotta ja sitten herännyt kauniiseen aamuaurinkoon. Oloni on virkeä ja jollain tapaa... välitetty.
Pian saan selville miksi tunsin ensimmäisen kerran oloni välitetyksi. Ollin kädet ympärilläni. En edes ollut huomannut että olemme nukkuneet lusikassa. Se taitaakin olla syy hyviin yöuniini.
Huomatessani ollin kädet ympärilläni, käännyin katsomaan ollia kohti. Hän oli herännyt kasvoista päätellen samoihin aikoihin kuin minä.
Tilanne on se että ollin kädet ovat vyötäröni ympärillä, olemme kiinni toisissamme sekä meillä on nyt syvä katsekontakti.
Hetki siinä menee, kun olli tajuaa tilanteen. Hän irroittaa kätensä ympäriltäni. "A-anteeks" hän sanoo nopeasti. "Ei se haittaa ollenkaan. En oo varmaan koskaan nukkunu näin hyvin." Kerroin ollille hymyillen.

—

Kävelemme portaita alas, keittiötä kohti. Olin iloinen että olli oli unohtanut syömisen eilen lähes kokonaan. Mutta nyt tilanne on toinen. Olli pyysi minut istumaan pöydän ääreen odottamaan, että hän tekee meille aamupalaa. Pelottaa. En minä halua syödä.

Olli ojensi eteeni lautasen jossa oli paloteltu mandariini, omenalohkoja sekä jokin jugurtti mysli juttu. Juomaksi sain tietenkin teetä. Okei hedelmät voisi ainakin ehkä mennä alas. Ollilla oli edessään samanlainen annos mutta hänen jugurtti kulhonsa oli täydempi. "Alota vaan" olli sanoi pidellen puoliksi haukattua omenalohkoa kädessään.
Nostin mandariinin palan käteeni ja asetin sen puolilleen hampaideni väliin. Puraisin siitä puolet ja toisen puolikkaan laskin takaisin lautaselle. Tämä olikin pahempi mitä ajattelin. Tuntuu kuin tuo puolikas mandariinin palakin tulisi jo ulos.
Olli oli tässä ajassa jo syönyt puolet omenoista ja mandariineista sekä parhaillaan lapioi jugurtti-mysliä suuhunsa tiuhaa tahtia.
Olli katsahti jälleen minua kohti. Hän otti lautaseni vierestä lusikan ja käytti sen jugurtti kulhossani. Hän nosti jugurttisen lusikan huulteni eteen.
"Rakas yritetään ees vähän." Hän sanoi. Tuo upposi. 'rakas.' Se tunne että joku edes oikeasti yrittää ja tahtoo auttaa?? En tiennyt sen tuntuvan näin hyvältä.
Varovasti avaan suutani. Olli ohjaa lusikan suuhuni. Tämä maistuu ihan ok hyvälle. (A/n miks mä koen niin suurta vääryyttä tästä... älä sä oo näin kaksmieline et jopa jugurtin maku...)

—

Lopuksi sain syötyä hyvin vähän, mutta olli sanoi sen olevan fine ja että yrittäisimme tänään vielä muutaman kerran eri aterioilla.

Istumme sohvalla olohuoneessa. Olli otti minut hänen kainaloonsa sillä valitin kylmyyttä. Olen siis ollin käsien turvassa. Ympärillämme on vaalean harmaa viltti joka sopii hyvin ollin tumman harmaan sohvan kanssa yhteen. Vähän niinkuin minä ja ol- EI EI EI MITÄ VITTUA MÄ AJATTELEN  ei saatana perkele eihän olli ees oo homo. Ja vaikka olisikin, ei se musta tykkäis. "Mitä sä rakas ajattelet ku et keskity toho family guy ohjelmaankaa" olli kysyy minulta.
Okei yksi hän sanoi taas rakas!! Mitä täällä tapahtuu! Oon ensin ollin sylissä ja nyt hän jälleen sanoi minua rakkaakseen!!?!?!?! Jo toisen kerran tänään!  Ja toisena miten tohon pitäis vastata... en todellakaan vaan suoraan sano 'sitä et jos oltais yhes nii oltais yhtä söpöi ku tää fuckin sohva ja viltti' niinku mitä vittua ei.
"En mitää järkevää. Väsyttää vaan" päädyn lopulta ollille vastaamaan. Taisi mennä läpi.

Olli

Minun pitää oikeasti kertoa aleksille tunteistani. Nykyään en edes mieti muuta kuin aleksia. Hän ei lähde päästäni kummittelemasta edes öisin. Ei, ei vaikka kuinka yrittäisi.

Jos kertoisin aleksille että pidän hänestä mitäköhän siitä seuraisi. Teen päässäni plussat ja miinukset listan.
+ hän saattaa tykätä minusta takaisin jolloin saatamme alkaa seurustelemaan. Voih se olisi unelmaa
- hän pitää minua outona homona
+ voisin kutsua häntä rakkaaksi ilman mitään ihmettelyjä tai että mietin ensin puoli tuntia että uskallanko sanoa sen.
- Hän ei pidä minusta takaisin eikä sen jälkeen enää haluaisi olla tekemisissä kanssani
+ elän loppuelämäni aleksin kanssa onnellisesti
- Hän alkaa itkeä ja juoksee pois jonka jälkeen estää minut joka puolelta somea.
- Hän vaihtaa henkilöllisyyden ja karkaa pohjois-koreaan k-pop laulajaksi
- Hän on homofoobikko ja kertoo koko koululle että olen homo

Okei en kyllä usko että hän homofoobinen olisi. Tässä on paljon voitettavaa, mutta paljon hävittävääkin.

Herään ajatuksistani kun aleksi heiluttaa kättään silmieni edessä. Hän hymyilee laittoman söpösti. "mihin maailmaan sä karkasit" aleksi kysyy. En kuitenkaan vastaa mitään vaan painan huuleni aleksin vastaaville. Hänen huulensa ovat pehmeät. Suudelma kestää vain pienen hetken kunnes vetäydyn nopeasti pois tajuttuani mitä tein. Aleksi ei vastannut suudelmaan. Suudelma oli niin nopea ettei hän ehkä ehtinyt vastata tai sitten hän on nyt aikeissa toteuttaa tuon k-pop idean.
Nousen nopeasti sohvalta ylös ja sanon paniikissa "a-anteeks ei- ei mun pitäny" "olli rakas hengitä! Mä...pidin siitä" aleksi sanoo hiljentäen loppua kohti. "O-oikeesti" kysyn epä uskoisena. Istuudun takaisin sohvalle aleksin viereen. Aleksi vastaa nyökkäyksellä jonka jälkeen hän lähestyy huuliani. Painan huuleni aleksin vastaaville jo toistamiseen. Tilanne on taianomainen. Tällä kertaa suudelma on molempi puolinen sekä se kestää pidempään. Haluan tuntea aleksin huulet omillani ikuisuuden ajan. Irtaudumme pitkästä suudelmasta. Aleksi katsoo edelleen huuliani ja kuiskaa hiljaa "vau..."
Olen rakastunut tähän jätkään jo nyt.

***

VIHDOIN!! ei siihe menny ku 30 lukuu😭😭😘 mut hei joo 30 luku🥳 ja myös 3k lukijoita🥳🥳 kiitos rakkaat ku luette tätä puspus nusnus.