✓ Love Me Always ✓

Luku 3

"Oh sori, en huomannu sua!" kuulin jonkun pojan äänen. Huomasin yläpuolellani käden, joka veti minut takaisin ylös. "Ei se mitään, ei mua sattunu", sanoin ja katsahdin poikaan. Korjaus: aivan täydellisen näköiseen poikaan.

Katsoin poikaa hämmästyneenä, kunnes tajusin hänen virnistävän ylimielisesti. "Kannattaa laittaa se suu kiinni, ennen kuin kuola valuu". Havahduin ajatuksistani ja punastuin. Hyvä Alice, annoitpa hyvän ensivaikutelman!

"Sä oot varmaan Alice, kiva tavata vihdoin", poika sanoi. "Sori ja joo oon, sä oot varmaan Alex?" kysyin epäröivänä. Alex nyökkäsi ja lähdimme alas syömään.

Ruokailun aikana joku Alexin ystävistä soitti hänelle pyytääkseen häntä illalla rannalle. Mark oli jo kieltämässä Alexia, mutta kun Alex sanoi, että tämä olisi Alicelle hyvä tilaisuus tutustua uusiin ystäviin, Mark ja äiti suostuivat.

Niimpä seisoin tällä hetkellä peilini edessä yrittäen löytää jotain sopivaa päälle pantavaa. Alex kertoi, että yleensä siellä ei uida, mutta kannattaa silti laittaa bikinit vaatteiden alle, jos joku saakin jonkun loistoidean. Lopulta päätin laittaa ylleni farkkushortsit sekä tavallisen mustan Adidas-t-paidan.

"Alice, ootko sä kuollu vai mikä kestää? Meiän pitää lähtee nyt!" Alex huusi oven takaa. "Joo tuun ihan just, otan vaan puhelimen", vastasin. Nappasin sängyltäni puhelimeni ja lähdin huoneesta.

"Siellä on jo porukkaa, mut esittelen kaikki vasta kun ollaan siellä, et kuitenkaa muistais niitä nimiä enää viiden minuutin päästä", Alex selitti samalla kun ajoimme rannalle. Totta, omistin varmaan maailman huonoimman nimimuistin. Näin pian rannan, jossa oli jo paljon nuorisoa. Vilkaisin vähän pelokkaasti Alexiin päin, sillä en ollut tottunut viettämään aikaa isoissa porukoissa.

"Onko kaikki ihan hyvin, näytät siltä kuin olisit menossa maailman vaarallisempaan vuoristorataan?" Alex kysyi hämmentyneenä. "Joo kaikki on ihan hyvin, kuhan et kadota mua ton ihmisjoukon keskelle", sanoin ja nousin autosta.

Kävelin Alexin perässä ilmeisesti hänen oman kaveriporukansa luokse. Jokainen katsoi mielenkiintoisena minuun. Yritin olla itsevarma, en ollut tottunut huomioon. Heilautin pitkät, vaaleanruskeat hiukseni olan taakse, jotta ne eivät tulisi silmille, koska rannalla tuuli jonkin verran.

"Täs on Alice, se on mun isän uuden naisystävän tytär eli mun siskopuoli", Alex esitteli minut kaikille ja istuimme heidän rinkiinsä. Yritin painaa mieleeni kaikkien nimet mahdollisimman hyvin, kun he esittelivät itsensä. Mieleeni jäi tyttö, jolla oli vaaleat, rennoilla kiharoilla olevat hiukset. Hän vaikutti mukavalta, mutta onnistuin tietenkin unohtamaan hänen nimensä melkein heti.

"Onko okei, jos käyn nopeesti tuolla Davidin luona?". Nyökkäsin, ja Alex lähti kävelemään toiselle puolelle rantaa. Huomasin, että viereeni istui melkein heti se vaaleahiuksinen tyttö. "Moi, sä oot Alice?" hän kysyi pirteästi. "Joo, sori mutta mä unohdin sun nimen jo", vastasin epäröiden.

Tyttö naurahti ja ojensi kätensä: "Erica, Alexin tyttöystävä". Tyttöystävä! Miksei Alex ollut sanonut mitään tyttöystävästä? Okei Alice, muista että tapasit vasta tänään Alexin. Ja eihän sen pitäisi minua haitata, Alexhan on nyt veljeni?

"Okei, kauanko te ootte ollu yhessä?". Tyttö rupesi nauramaan ihanaa nauruaan, ja mietin mitä tyhmää minä nyt sanoin. "En mä oikeasti sen tyttöystävä oo, Alexilla ei varmaan koskaan oo ollu viikkoa pidempään samaa tyttöä", Erica sanoi naurunsa lomasta. Ai kiva, veljeni onkin siis joku Fuckboy! Tosin mitä muuta voi odottaa tuon näköiseltä teinipojalta.

"Mutta me ollaan oltu kavereita jo ihan pienestä asti, Alex asuu, tai siis te asutte aika lähellä mua", Erica jatkoi. Nyökkäsin hymyillen tytölle. "Harmi, oisitte ollu ihana pari". "Jaa, no ehkä ei. Se ei oo kovin sitoutuvaa tyyppiä, ja mä taas tykkään pysyä saman miehen kanssa kauan", hän sanoi ja otti hörpyn kädessään olevasta tölkistä.

"Mut hei, Alex kerto muistaakseni et sä harrastat lenkkeilyä, olisitko halunnu käydä mun kanssa joku päivä lenkillä?" Erica vaihtoi aihetta. Oikeasti, joku haluaa viettää vapaaehtoisesti mun kanssa aikaa, outoa. "Joo, mä rakastan käydä lenkillä!" vastasin Ericalle innostuneesti. "Vihdoin mä saan jonkun lenkkikaverin! Kaikki täälläpäin käy vaan salilla, ja mä taas en tykkää urheilla vaan sisällä", Erica sanoi hymyillen.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Heräsin puhelimeni soittoääneen. Erica. Kellohan on vasta kahdeksan ja nyt on sunnuntai.

"Moi, en kai vaan herättäny sua?" kuulin Erican pirteän äänen. "Ömm... Et herättäny", vastasin haukotellen. Erica naurahti: "Kyllä mä kuulen et sä heräsit just, mut oisin kysyny, et haluutko lähteä nyt lenkille?". Hyvä Alice, jäit heti kiinni valehtelusta, ennen kuin edes ystävyytenne ehti alkaa.

Tosin Ericaa ei näyttänyt haittaavan pieni valkoinen valheeni. Mietin hetken ja vastasin myöntävästi hänelle. Nappasin vaatekaapistani itselleni juoksuhousut, urheilurintsikat ja topin.

"Huomenta, aattelin että jos kierrettäis sellanen muutaman kilometrin lenkki, mä tykkään käydä sen aina näin aamulla, käykö?" Erica sanoi heti, kun lähdimme pihaltamme. "Joo käy, en mä osaa vielä yhtään kulkea täällä", naurahdin.

Juttelimme lenkin aikana kaikesta mahdollisesta; mm. uudesta koulustani, säästä, edellisestä asuinpaikastani sekä tietenkin pojista. "Siis olisihan Alex aivan täydellinen poikaystävä, jos ei oteta huomioon sitä, että se vaihtaa tyttöä kuin paitaansa", Erica myönsi. "Onko sulla jotain tunteita siihen?" kysyin kiinnostuneena. "Haha, ei oo. Mä oikeestaan oon kiinnostunu yhestä toisesta pojasta, Ashtonista".

Sainkin kuulla Ericalta tarinan, kuinka Ashtonilla on aivan ihanat suklaanruskeat silmät ja kuinka yhtenä päivänä Ashton oli auttanut Ericaa keräämään tavarat takaisin laukkuunsa, kun he olivat törmänneet käytävällä. Oikeastaan aloin jo pitää tästä ihanasta teinidraamasta, mitä en oikeastaan ollut ikinä kokenut. Ja olihan tuo kieltämättä kuin joku kliseinen kohtaus jostain elokuvasta.

"Onko sulla poikaystävää?" kuulin Erican yhtäkkiä kysyvän selostuksensa keskeltä. Pudistin päätäni, johon hän alkoi heti kertoa mahdollisia poikaystäväehdokkaita, jotka kuulemma sopisivat minulle.