Luku 13

5.2K 274 32
                                    

Aukaisin kotini oven ja astuin sisälle taloon. Zac ja Alex olivat pelaamassa jotain peliä olohuoneessa. "Hei Alice, voit mennä odottamaan olohuoneeseen. Ruoka on ihan kohta valmis", äitini sanoi kurkistaessaan keittiöstä. Nyökkäsin ja istahdin toiselle sohvalle. Zac käänsi heti katseensa minuun. Hän oli jo sanomassa jotain, mutta sulki sitten suunsa.

"Ali, ootko sä itkenyt?", Zac kysyi. Siinä samassa myös Alex käänsi katseensa pois pelistä. "Jos Nathan teki sulle jotain, mä niin hakkaan sen" Alex sanoi ja Zac ryntäsi viereeni sohvalle. Käänsin katseeni muualle, en todellakaan halua katsoa nyt Alexia, joka pilasi treffini. "Alice, tekikö joku sulle jotain?"

"Mulla on kaikki ihan hyvin, en mä oo itkenyt"

"Kyllä me nähään, ettei sulla ole kaikki hyvin. Sä olet selvästi itkenyt, tekikö Nathan sulle jotain?" Alex sanoi ja alkoi silittää olkapäätäni. Työnsin Alexin käden pois nopeasti. "Nathan ei oo tehny mitään, toisin kuin sä oot", sanoin ja siirryin veljistäni kauemmas.

"Mitä sä tarkotat?" Zac kysyi kääntäen katseensa Alexiin. "Mitä mä olen nyt tehnyt?" Alex kysyi hämmentyneenä. "Ihan niin kuin et tietäis, tiedät kyllä varsin hyvin, mitä sä oot menny kertomaan Nathanille musta!" Mark ja äitikin tulivat olohuoneeseen ihmeissään, mitä täällä oikein tapahtuu.

"Alice, kultapieni, mitä sulle on käynyt?" äiti kysyi huolestuneena ja syöksyi halaamaan minua. "En tiedä, mitä mä muka olen sanonut sille" Alex kysyi. "No taisit lipsauttaa mun yksityisiä asioita, alkaa n-kirjaimella", sanoin välttäen sanomasta neitsyt-sanaa, sillä en todellakaan halunnut kertoa koko perheelleni olevani neitsyt.

"Mistä sä tiedät, että mä sanoin sille sun olevan neitsyt?" Alex sanoi. Kaikki katselivat toisiaan hämmästyneinä, erityisesti Mark näytti siltä, että haluaa liueta paikalta mahdollisimman nopeasti. Sama Mark, sama.

"HEI KIVA KUN KUULUTIT SEN KAIKILLE!" huusin ja juoksin omaan huoneeseeni. En edes jaksanut jäädä kuuntelemaan enempää. Menin nopeasti sängylleni makaamaan ja annoin kyyneleiden valua pitkin kasvojani, taas.

Eikö Alex osannut millään pitää suutaan kiinni, vaikka tiesi hyvin, että minua on kiusattu sen takia. Nyt sitten kaikki tietävät sen asian, mitä olen halunnut pitää salassa. Pitikin mennä kertomaan se Alexille suuttuessani.

Hetken päästä kuulin hennon koputuksen oveltani. "Alice, tulisitko alas niin selvitetään tämä asia?" äitini sanoi ovelta. "Mä en halua puhua kenellekään siitä asiasta"

Äitini istuutui viereeni sängylleni. Alice-pieni, ei se ole mikään häpeämisen aihe, että on neitsyt"

"Mä en silti halua puhua siitä, mä en tajua miksi Alexin pitää kertoa mun omia asioitani jollekin puolituntemattomille ihmisille"

Äitini silitti selkääni. "Tulisit nyt alas, niin Alex voi selittää itse ja pyytää anteeksi tätä". Oman äitini tuntien hän ei koskaan jättänyt asioita tähän. Jokainen minun ja Zacin lapsuuden riitakin piti selvittää kunnolla. Tiesin, että äiti pyytää minua selvittämään tätä asiaa niin kauan, että suostun. Kerran äiti pyyteli monta tuntia, kunnes lopulta 13-vuotias Alice myöntyi selvittämään asian.

"Okei, mä tulen alas, mutta en lupaa yhtään mitään muuta"

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ruokapöydässä oli hiljaista, kukaan ei tiennyt mitä oikein pitäisi sanoa. Mark näytti anteeksipyytävältä, muttei selvästi tiennyt, mitä hänen pitäisi tehdä. Eihän hänellä ollut kuin yksi poika, enkä usko heidän puhuvan kauheasti niistä asioista.

"Krhm, minun pitää lähteä käymään toimistolla. Nähdään illalla", Mark sanoi ja nousi pöydästä. Hän antoi vielä nopean poskipusun äidille ja lähti sitten ulos talosta.

"Noniin, nyt sitten puhutaan tämä asia läpi", äiti sanoi katsoen kaikkia silmiin. "Kuka haluaa aloittaa kertomaan, mitä tässä oikein on tapahtunut?" Zac ja Alex vilkaisivat toisiaan ja minua, kunnes kaikki katsoivat taas ruokiaan.

"Okei, minä sitten päätän kuka aloittaa, jos te ette ole oma-aloitteisia" Äidistäni ainakin huomasi hänen olevan asianajaja. "Mä voin alottaa, täähän on periaatteessa mun vika", Alex sanoi hiljaa. Äitini nyökytti päätään innostuneena siitä, että joku muukin sanoi vihdoin jotain.

"Nathan siis kysyi multa yhtenä päivänä koulussa, että onko Alicella poikaystävää, johon mä vastasin, että ei, koska eihän sulla ole. Mä myös kysyin, että miks se kysyy tuota, ja Nathan kertoi, että se haluais pyytää sua treffeille. Mä kyllä tiedän, ettei Nathanilla ole tapana mitkään yhden yön jutut, mutta mä halusin silti varmistaa, että se ei halua sulta vaan sitä yhtä asiaa, koska sä olet kuitenkin mun sisko, enkä mä halua kenenkään särkevän sun sydäntä. Sitten jossain vaiheessa mä saatoin lipsauttaa sen, että sä et ole tehnyt sitä koskaan", Alex kertoi ja jatkoi: "Alice, mä olen oikeasti pahoillani, että menin kertomaan sun yksityisasioita Nathanille"

Nyökkäsin hiljaa, ehkä Alex ei tarkoittanut sillä oikeasti mitään pahaa. "Sitten Alice, kerrotko sä mitä tapahtui tänään siellä treffeillä vai mitkä ne olivatkaan?" äiti kysyi. "Okei, me lähdettiin sieltä kahvilasta Nathanin autolla ja se kysyi multa, että oliko sen jutut oikeasti niin hauskoja, johon mä sanoin, että oli ne ainakin parempia kuin Zacin ja Alexin kaksmieliset vitsit". Zac ja Alex katsoivat minua hämmästyneenä.

"Ali, enhän mä koskaan kerro sulle kaksimielisiä vitsejä?" Zac sanoi virnuillen. "Ai et kerro, tänä aamunakin kerroit sen-", aloitin. "Riittää, ehkä minä en halua kuulla poikani kaksimielisiä juttuja, äiti sanoi nostaen kätensä eteensä. Zac virnisti minulle ennen kuin äiti taas jatkoi selvittelyä.

"Selvä, miten nämä vitsit sai sinut itkemään?" äiti kysyi. Naurahdin ja jatkoin: "Ei ne vitsit mitään tehny, mutta sitten Nathan lipsautti, ettei isoveljien pitäisi kertoa pikkusiskolle kaksmielisiä vitsejä, ainakaan jos se sisko sattuu olemaan neitsyt". Alex katsoi minua silmiin pahoittelevasti, hän taisi oikeasti katua lipsautustaan.

"Ja sitten sinä aloit itkemään?" äiti kysyi vieläkin vähän pihalla. No en nyt ihan suoraan, mutta pienten mutkien kautta joo. Mua haukuttiin viime koulussa sen takia Neitsyt Mariaksi", sanoin ja nousin pöydästä. Äidilleni olin siis jo aikaisemmin kertonut kiusaamisestani.

"Tää oli varmaan tässä?" kysyin ja vein astiani pois. Äitini nyökkäsi hitaasti. "Kyllä, mutta toivon, että Alex ja sinä puhutte vielä tästä asiasta keskenään. Ja muista kultaseni, neitsyydessä ei ole mitään noloa". Äiti loi myös poikiin katseen, jolla toivoi jotain vahvistusta lauseelleen.

"Ali, ei siinä oikeasti ole mitään noloa. Ja jos se Nathan on järkevä, niin ei se sitä haittaa", Zac sanoi katsoen suoraan silmiini. Nyökkäsin ja lähdin takaisin huoneeseeni, minulla oli vielä kaikki läksytkin tekemättä huomiselle.

Heei, tässä tämä toinen luku tänään, toivottavasti tykkäsitte ♡

-Jacqueline

✓ Love Me Always ✓Where stories live. Discover now