✓ Love Me Always ✓

Luku 10

Aamulla heräsin auringonvaloon, joka tirkisteli sälekaihtimien välistä. Nousin sängystäni muistellen eilistä iltaa. Yhtäkkiä muistin Erican. Mitähän hänelle oli käynyt juhlissa?

Menin pois huoneestani Alexin huoneen ovelle ja koputin. Ehkä Alex voisi vähän selittää, mitä siellä tapahtui. En saanut vastausta, joten päätin vain varovasti aukaista oven. Joka saattoi olla virhe, sillä huomasin, ettei Alex nukkunut yksin sängyllään. Olin jo laittamassa ovea takaisin kiinni, kunnes tunnistin tuon tytön.

"Erica ja Alex, mitä hittoa tää on?" Alex melkein pomppasi sängystään ylös, kun taas Erica heräsi vähän hitaammin. Erican tajutessa missä hän oli, hän oli jo ryntäämässä pois sängystä, kunnes tajusi olevan ilman vaatteita. Hetkonen, ilman vaatteita?

"Joo... Mä taidan mennä jo alas syömään" sanoin ja lähdin nopeasti huoneesta.

"Ai, katsos ketkä pääsi ylös sängystä", Zac härnäsi nähtyään Erican ja Alexin. "Olisitko vaan hiljaa", Alex tuhahti hieroen silmiään. Zac virnisti ja lähti pois keittiöstä jättäen meidät selvittelemään iltaamme.

"Mä ehkä voisin haluta jonkunlaisen selityksen, kiitos". "No siis jos mä alotan vaikka ihan alusta" Erica aloitti. "Mä menin ettimään Ashtonia ja löysinkin sen. Ashton tosin ei ollut kauhean innoissaan mun näkemisestä. Se vaan alkoi jostain syystä haukkumaan mua huoraks ja se oli ihan kännissä, jolloin mä lähin pois sieltä. Sitten mä näinkin teidät siellä, ja Alex jäi lohduttamaan mua"

"Okei, ja miten te sit päädyitte Alexin sänkyyn?". Erica punastui, ja Alex alkoi selvittelemään kurkkuaan. "Hei, antaa kuulua vaan"

Lopulta Alex aukaisi suunsa: "No, mä ajattelin, että mä vien Erican pois sieltä juhlista, koska se oli niin murtunu Ashtonin takia. Sitten mä laitoin sulle sen viestin, ja me ajettiin meille. Meillä me mentiin mun huoneeseen, ja annoin Erican kertoa kaikki. Jossain siinä lohduttamisen välissä me sit päädyttiin-"

"Okei, kiitos. Ehkä mä en halua kuulla yksityiskohtia" keskeytin ennen kuin kuulin mitään traumatisoivaa. "Kenen kyydillä sä muuten tulit?" Alex kysyi. Voi ei, enhän mä voi kertoa. Alex varmaan pitäisi taas vuoden saarnan Jaxonista.

"Ömm... Et sä tunne sitä", sanoin ja lähdin äkkiä pois keittiöstä.

Alex kuitenkin seurasi perässäni olohuoneeseen: "En tunne? No sano sen nimi, ehkä mä tunnenkin sen". Istuin sohvalle Zacin viereen. "Yks vaan"

"Kenestä te puhutte?" Zackin alkoi jo kiinnostua keskustelustamme. "Ei kenestäkään", vastasin nopeasti. "Siitä, kuka toi Alin eilen kotiin sieltä bileistä", Alex kuitenkin kerkesi sanoa.

"Hei, mä lähen nyt kotiin. Nähdään maanantaina koulussa!" Erica sanoi tullessaan keittiöstä. Vilkutimme kaikki hänelle, ja laitoin jonkun tylsän ohjelman päälle.

"Mä muuten näin sen auton", Zac sanoi. "EI! Et todellakaan kerro yhtään mitään kenellekään!" sanoin äkkiä. "Hei Alice, kuka se oikeesti oli, ku sun pitää noin paljo sitä salailla?" Alex kysyi hämmentyneenä. "Niin kuin jo sanoin, ei kukaan" Toivoin todella, ettei Zac kerro millaisen auton hän näki, sillä Alex tietää Jaxonin auton. "Se oli sellainen musta-"

"Et oikeasti kerro! Mä teen mitä tahansa, että sä et kerro" yritin saada Zacin hiljenemään. "Musta auto, sellaiset valkoiset vanteet renkaissa-" Zac aloitti kunnes Alex keskeytti hänet.

"Jaxon? Älä vaan sano, että sä tulit Jaxonin kyydissä" Kiva, kiitos Zac! Nyt on vuorossa varmaan vuoden mittainen saarna. Lähdin äkkiä olohuoneesta ja sanoin: "En mä tullut Jaxonin kyydillä". Vaikka tiesinkin, ettei Alex sitä uskoisi.

"Älä yritä karata mihinkään" Alex sanoi. Huokaisin ja käännyin takaisin olohuoneeseen päin. "Siis se Jaxon?" Zac kysyi. Alex nyökkäsi. "Etkö sä oikeasti tajua, mitä se ois voinu tehdä sulle?" Alex kysyi vihaisena. "Montako kertaa mä olen käskenyt sun pysyä siitä kaukana?"

Nyt minullakin meni hermo. "Jos se kerta on niin vaarallinen, miksi mä olen edelleen ehjänä kappaleena vaikka tulin sen kyydillä?" huusin takaisin. "Koska se ei ole VIELÄ tehnyt mitään!".

"Mä osaan edelleenkin huolehtia itsestäni, etkä sä voi käskeä mua olemaan erossa siitä!" Alex huokaisi: "Sä olet sittenkin ihastunut jo siihen".

"En ole vieläkään ihastunut keneenkään, voit jo lopettaa tuon. Jaxon sitä paitsi pelasti minut joltain ahdistelijalta sillä aikaa, kun sinä panit mun parhaan kaverin kanssa!" huusin ja lähdin kohti portaita.

"Ahdistelijalta? Alice, nyt kerrot kaiken!" Zac liittyi keskusteluumme. "Kerron, jos lupaatte olla saarnaamatta Jaxonista" Alex ja Zac katsoivat toisiaan ja nyökkäsivät.

"Okei, lyhyesti: Alex jäi lohduttamaan Ericaa, mä menin keittiöön, jossa joku limainen jätkä tuli ehdottelemaan kaikkea ja lähenteli, eikä se lähteny pois, vaikka yritin työntää sitä muualle, sitten vähän ajan päästä Jaxon tuli sinne ja veti mut muualle sieltä keittiöstä", sanoin ja lähdin ylös omaan huoneeseeni. Zac ja Alex jäivät hämmentyneinä katsomaan perääni.

Oon tosiaan kirjoittanut muutaman osan tähän valmiiksi, niin yritän julkasta niitä vähitellen lisää :)

-Jacqueline