Koko viikonlopun ajan olin vältellyt parhaani mukaan veljiäni. Olin kyllä jutellut heille, mutta päätin lopettaa keskustelumme aina, kun se alkoi kääntyä Jaxoniin. Olin täynnä sitä, että kaikki saarnasivat ja käskivät minua pysymään erossa hänestä.
Tajusin ensimmäisen tuntini olevan historiaa, mikä tarkoitti sitä, että Jaxon istuisi koko tunnin vieressäni. Huomasin Jaxonin juuri ajavan autonsa parkkipaikalle, kun saavuimme Alexin kanssa koululle. Nousin autosta ja sanoin Alexille, että jään vielä vähäksi aikaa pihalle. Alex näytti hieman epäilevältä, mutta lähti kuitenkin sisälle.
Nautin lämpimästä säästä kävellessäni koulurakennukselle päin. Lähes koko eilisen päivän oli vain satanut vettä, joten aurinko oli oikein tervetullut. Tunsin jonkun lähestyvän itseäni ja ennen kuin ehdin kääntyä, kuulin korvani juuressa äänen, jota olin ehtinyt jo ikävöidä.
"Hei taas, pikkuinen" Jatkoin kävelyä hänestä huolimatta, vaikka osa minusta tekikin mieli vain painautua häneen kiinni. "Auts, sähän oot välinpitämätön tänään". Yritin pitää hymyäni mahdollisimman hyvin piilossa. Hän käänsi minut ympäri vyötäröltäni, ja kohtasin Jaxonin silmät.
"Ai hei Jaxon", sanoin. "Oh, sä et olekaan kuuro" "Haha tosi hauskaa, mut ainakin mulla alkaa nyt koulu, niin mennäänkö sisälle?". Jaxon nyökkäsi, ja lähdimme sisälle.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ensimmäisellä tunnilla mietin vain Jaxonia. Sitä, miltä hänen tuoksunsa tuoksui, kuinka hän veti käden tummien hiustensa läpi, ja sai minut unohtamaan, miten hengitetään. Opettajani ei tosin ollut mielissään tästä mietiskelystäni, ja hänkin näytti helpottuneelta, kun tunti vihdoin loppui. Pakkasin tavarani nopeasti ja lähdin kohti käytävää, jolla seuraava tuntini olisi.
Odottaessani seuraavaa tuntia huomasin vieressä seisovan hyvännäköisen pojan vilkuilevan minua vähän väliä. "Moi, onko sulla jotain asiaakin?" kysyin lopulta. Poika hätkähti. "Sori, ei mun ollu tarkotus, sä vaan näytät tosi tutulta" Yritin muistella missä me olisimme voineet nähdä.
"Ehkä sä oot joku Alexin kavereista, ja oot siks nähny mut jossain?". Pojan ilme kirkastui. "Hei, sähän oot se Alice, Alexin uus sisko?" "Joo, oon Alice", nyökkäsin ja jatkoin "Ja sä olet?"
"Nathan, me nähtiin siellä rannalla joskus kuukaus sitte" Tarpeeksi muisteltuani, muistin etäisesti hänen istuneen Alexin kaveriporukassa. "Aa, mäkin muistan ehkä jotenkin sut", naurahdin. Kello soi tunnin alkamisen merkiksi, joten lähdimme luokkaan.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Alice, oota!" kuulin Nathanin huutavan perääni tunnin loputtua.
"Oisin vaan kysyny, et oltaisko- tai et oisitko halunnu mennä joskus vaikka kahville mun kans tai jotain?" hän kysyi ja veti kätensä vaaleiden hiuksiensa läpi seksikkäästi. "Oikeasti?" olin hämilläni. "Joo, tai siis ei sun oo pakko, jos et halua".
"Siis joo, totta kai voin tulla", sanoin hymyillen. En ollut uskoa tätä todeksi, Nathankin kuului juuri niihin täällä oleviin hyvännäköisiin jätkiin.
"Okei, hyvä. Jos vaikka keskiviikkona koulun jälkeen, kun mulla ei oo sinä päivänä treenejä?" Nathan kysyi. "Joo, mullakaan ei oo mitään keskiviikkona" "Okei, nähdään sitten!" hän sanoi hymyillen ja lähti takaisin kavereidensa luokse.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"SIIS MITÄ? Nathan kysyi sua treffeille?" Erica melkein huusi ruokalassa. Alex katsoi meitä hämmentyneenä. "Ei ne oo treffit", sanoin nopeasti. "Silti. Mä en voi uskoa tätä!" Erica jatkoi.
"Voiko joku kertoa, mikä tässä nyt on niin uskomatonta?" kysyin huomatessani muidenkin pöydässä olijoiden katsovan minua ihaillen. "Nathan on varmaan koulun hyvännäköisin jätkä!" yksi Erican kavereista, Yasmin sanoi.
"Mun jälkeen tietysti!" Alex lisäsi heti perään virnistellen. "Just. Älkää nyt sanoko että sekin on fuckboy" huokaisin. "Ei sanotakaan, se on niin täydellinen, että se ei harrasta tollasta niin kuin eräät", Erica sanoi tönäisten Alexia käsivarteen.
"Hei, miksi te aina vihjaatte kaikkea outoa musta?" Alex yritti puolustella. "Koska sä harrastat yhden illan juttuja", Yasmin sanoi ja jatkoi: "Mutta takaisin aiheeseen. Nathanilla oli joku puol vuotta tyttöystävä, mutta se muutti pois eikä sillä oo sen jälkeen ollu tyttöystävää". "Kaikki tytöt on varmaan yrittäny saada sitä, mutta se on aina kieltäytyny", Erica sanoi.
"Sä oot ensimmäinen tyttö Vanessan jälkeen, jolle se osottaa edes vähän mielenkiintoa. Ja ne muuten on treffit, ainakin Nathan sanoi niin", Alex sanoi ja sai kaikkien päät kääntymään häneen.
"Mitä se on oikein sanonu?" aloin jo kiinnostua. "En mä voi kertoa, sori" Alex virnisti ilkeästi tietäen, että minä todellakin halusin tietää kaiken, mitä Nathan oli kertonut. "Nathan voi itse kertoa jos haluaa, mutta mä en aio sanoa mitään", Alex sanoi ja nousi ylös pöydästä.
Tässä 11. luku, toivottavasti tykkäsitte :)
-Jacqueline
YOU ARE READING
✓ Love Me Always ✓
Romance*LOVE ME ALWAYS* ✔ Alice McCartney on kiltti kympintyttö, joka rakastaa vaatteita ja perhettään. Hän ei ole koskaan ymmärtänyt tyttöjä, jotka yrittävät muuttaa pahoja poikia hyviksi, mutta miten käy, kun hänen äitinsä rakastuu uuteen mieheen, ja he...
