You okay?

2.7K 163 67
                                        

Logan

Kuulin jonkun puhuvan minulle, mutta en keskittynyt siihen. Ajattelin vain Avaa. Hän pääsisi tänään pois sairaalasta. Näin sairaalan jo vesipisaroiden koristamasta auton ikkunasta.

Olin odottanut päivää ja niin oli Avakin. Hän pystyi kävelemään kyynersauvojensa kanssa melkein täydellisesti, joten hän pystyisi liikkumaan kotonansakin hyvin. Ainoa ongelma oli se, että  meidän molempien asunnot ovat toisessa kerroksessa. Avan olisi hankala nousta portaita ylös, mutta minä vaikka kannan hänet, kunhan hänelle ei käy mitään.

Tunsin auton pysähtyvän ja nousin ylös siitä. Tunsin heti vesipisaroiden osuvan koko kehooni, mutta en välittänyt. Kuulin Natin tulevan perässäni. 

Melkein juoksin sisälle sairaalaan. Halusin vain nähdä Avan, vaikka olinkin ollut hänen luona viimeksi eilen. Olimme muuttuneet paljon lähemmiksi heti, kun olimme sanoneet toisillemme 'rakastan sinua', vaikka en edes tiedä oliko se mahdollista. Minulle tuli häntä hirveä ikävä, vaikka olisimme olleet erossa vain minuutin.

Kun pääsin Avan osastolle, huomasin sairaanhoitajia ryntäävän yhteen huoneeseen. Katsoin huoneen numeroa tarkemmin ja huomasin sen olevan Avan huone. Juoksin sairaanhoitajien perään. Huoneen oven luona, törmäsin tuttuun mieslääkäriin.

"Herra Walker, en voi päästää teitä tuonne, olen pahoillani. Käykää istumaan noille tuoleille herra Dimerin kanssa" mies ohjasi, mutta en liikkunut. 

"Mikä hänellä on?" kysyin paniikissa. "Emme ole vielä varmoja, mutta uskon sen liittyneen hänen niskakipuunsa, joka ilmeisesti alkoi eilen. Kerromme teille heti, kun saamme tietää, jos menette istumaan noille tuoleille" hän sanoi ja meni Avan huoneeseen. 

Jäin vain seisomaan paikalleni. En tehnyt elettäkään liikkuakseni, kunnes Nat veti minut istumaan. "Oletko kunnossa?" hän kysyi. 

En vastannut mitään. Olin juuri saattanut menettää Avan. Tyttöystäväni. Parhaan kaverini. Enkelini. Megisjuopponi. Nörttini. Elämäni rakkauden.

Enkä usko, että pystyn elämään ilman häntä.

Words count: 260
Sori, kun tuli näin lyhyt luku, ei oikein ollu motia kirjottaa. Toivottavasti tykkäsitte silti! ilysm💚

Something More | FinnishOù les histoires vivent. Découvrez maintenant