Something More | Finnish

He's dead.

Ava

Heräsin kimeään ääneen. Se ei ollut herätyskelloni. Joku soitti minulle Skype-puhelua. Siirsin Loganin käsivarren pois päältäni ja nousin ylös. En muistanut, missä iPadini oli, joten etsin sitä äänen perusteella. Löysin sen olohuoneen pöydältä.

Näin soittajan olevan Emma ja hymy nousi kasvoilleni. Vastasin puheluun ja sanoin: "Moi"

Ensimmäinen asia, mitä näin oli Emman itkuiset kasvot.  Punaiset silmät sekä kyynelvanat, jotka näkyivät selvänä hänen poskiaan vasten. Huomasin myös, että Nico ei ollut hänen vierellään. Emma ei yleensä soittanut minulle ilman Nicoa.

"Emma, mikä hätänä?" kysyin paniikissa. Mitä oli tapahtunut?

"Nico" oli ainoa asia, mitä hän pystyi sanomaan ennen uutta itkukohtausta. Tunsin kyyneleiden valuvan pitkin poskiani, vaikka en tiennyt mitä oli tapahtunut.

"Em, mitä Nicolle on tapahtunut?" kysyin kyynelteni läpi. Hengitykseni oli alkanut käydä raskaammaksi.

"Hän ajoi kolarin" Emma kuiskasi. Kyyneleet vain valuivat nopeammin poskiani ja alas.

"Hän ei selvinnyt. Hän on kuollut" Emma kuiskasi vielä hiljempaa. Sammutin puhelun ja tunsin iPadin luisuvan kädestäni ja kalahtavan lattialle.

"Ava? Onko kaikki hyvin?" kuulin Loganin äänen viereltäni. En saanut sanaa suustani, vaijosin vain lattialle itkemään.

Tunsin heti Loganin lämpimät kädet ympärilläni. Hän veti minua lähemmäs itseään. Nojasin vain hänen rintaansa ja itkin.

Istuimme siinä varmaan tunnin ennen kuin rauhoituin. En tiennyt paljonko kello oli eikä minua kiinnostaisi. En haluaisi mennä kouluun tietäen, että Nicolla ei ollut mahdollisuutta käydä sitä loppuun.

"Ava, mitä on tapahtunut?" Logan kysyi lempeällä äänellä. "Nico joutui onnettomuuteen. Hän ei selvinnyt" kuiskasin. Murruin uudelleen ja aloin itkemään.

"Olen todella pahoillani. Soitan pojille ja kerron heille. Käsken heitä selittämään tilanteen rehtori Greenwaylle ja ilmoittaa, että emme tule tänään kouluun. Minä jään hoitamaan sinua" Logan kuiskasi ja halasi minua tiukemmin.

Minä vain pudistelin päätäni ja sanoin: "Ei. Et saa jäädä pois koulusta vuokseni. Minä pärjään yhden päivän ilman sinua. Mutta jos vain viitsit, niin voisitko selittää Greenwaylle?" "Tietysti selitän" hän vastasi ja antoi nopeasti pusun otsalleni. 

"Haluatko aamupalaa?" hän kysyi hetken päästä. Nyökkäsin. Hän nousi ylös, jättäen minut yksin lattialle. Tunsin kylmyyden tulevan heti hänen lähdettyä. Aloin tärisemään. 

Nousin itsekin ylös ja menin keittiöön Loganin luo. Halasin häntä takaapäin, kun hän oli paistamassa munakasta. Irtaannuin vasta, kun hän lähti kävelemään paistinpannun kanssa. Hän jakoi munakkaan kahdelle lautaselle. Sitten hän ojensi toisen lautasista minulle ja istui pöytään. Niin istuin minäkin. 

Söimme ruokamme nopeasti. Sitten Loganin piti lähteä valmistautumaan kouluun omaan asuntoonsa. Hän oli tullut luokseni yöllä, kun olin soittanut ja kertonut, että en saanut unta.

Päivän aikana katsoin vain Netflixiä, söin ja poltin tupakkaa. Lähetin iltapäivällä Loganille viestiä, että en halunnut ketään käymään. Menin aikaisin illalla nukkumaan, miettien vain Nicoa.

Nicoa, joka oli ollut aina tukenani. Joka oli ollut minulle kuin toinen veli. Joka oli aina puolustanut minua kiusaajiltani. Joka oli ensimmäisenä tajunnut minun pitävän Alexista. Joka oli saattanut minut yhteen Alexin kanssa.Joka oli halunnut olla enemmän kuin ystäviä Emman kanssa. Jonka perhe oli minulle kuin toinen perhe. Jonka ongelmat tulivat aina ystäviensä ongelmien jälkeen. Jonka avulla olin maistanut ensimmäisen kerran megistä. Joka oli rakastunut minua aivan sama, mitä tein. Jota minä rakastin aivan sama, mitä hän teki.

Silloin se iski minuun. Kovempaa mitä pystyin ikinä kuvittelemaan.

Olin menettänyt toisen veljeni ikuisesti.

Words count: 509
Koulujen alkuun on enää vajaa viikko!😭😭