Ava
Tunnin me vain puhuimme ja istuimme sylikkäin suosittujen luolassa. Kun kuulimme ääniä koulun käytävällä, päätimme nousta ja mennä seuraavalle tunnille. Kävelimme käsi kädessä ovia kohti, kunnes Logan pysäytti minut.
"Ava, mitä me oikein olemme nyt?" hän kysyi ja sai minutkin miettimään. Mitä me olimme? En tiennyt sitä itsekkään. "Mitä sinä haluaisit meidän olevan?" kysyin häneltä, piirtäen sormellani ympyrää hänen kämmeneensä.
"Pari?" hän kysyi toiveikkaasti hymyillen samalla. Hymyilin takaisin ja suutelin häntä hellästi. "Ollaan sitten pari, poikaystävä" sanoin ja hymyni kohosi melkein korviini. "Selvä, tyttöystävä" hän sanoi hymyillen minulle takaisin.
Lokeroni luona tajusin, että meidän seuraava tunti ei olisi samaa ainetta, joten Logan lähti hakemaan kirjojaan ja sovimme tapaavamme ruokailussa.
Kävelin luokkaan ja helpotukseni huomasin, että opettaja ei ollut vielä tullut. Näin Zoen istuvan Dylanin vieressä ja Jaxonin yksin heidän takanaan. Kävelin suuri hymy kasvoillani istumaan Jaxonin viereen.
He kaikki kääntyivät katsomaan minua epäilevästi. "Mitä?" kysyin ja katsoin heitä. "Mitä olet tehnyt?" Jaxon kysyija siristi silmiään. "Miten niin?" kysyin iloisesti ja avasin kirjani.
"Olet noin iloinen. Olet ihan varmasti tehnyt jotain. Kerro mitä?" Zoe kertoi epäilevästi. Naurahdin ja sanoin: "En oikeasti ole tehnyt mitään. Uskokaa minua" He eivät ehtineet sanoa enään mitään, kun opettaja tuli jo luokkaan.
~~~~~
Tunnin jälkeen juoksin suoraan lokerolleni ja heitin kirjani sinne. Menin mahdollisimman nopeasti ruokalaan, Dylan ja Jaxon perässäni ja Zoe vierelläni. Pojat valittivat, koska kävelimme kuulemma liian nopeasti, mutta Zoe ei valittanut, koska halusi nähdä Felixin ihan niin kuin minä Loganin.
Näin Loganin, Natin, Felixin, Jamesin sekä Ethanin istuvan jo meidän pöydässämme. Huomasin myös Jordanin ja Connorin istuvan kahdestaan parin pöydän päästä meidän pöydästä, mutta en välittänyt heistä, ainoa asia mikä mielessäni pyöri oli Loganin suuteleminen.
Juoksin istumaan Loganin viereen. Hän kääntyi katsomaan minua hymyillen. Sitten hän suuteli minua. Suudelma kesti vain hetken ja irtaannuin hänestä nopeasti. Hymy kasvoillani vain kasvoi.
Käännyin katsomaan muita. Joillain oli hämmästynyt ilme kasvoillaan ja jotkut vain katsoivat Logania ylpeänä. Näin kuitenkin myös Jordanin katsovan meitä leuka pöydän pintaa hipoen. Siirsin katseeni Connoriin ja huomasin hänen tuijottavan minua murhaavasti.
"Vai, että tällaista oli tekeillä" kuulin Jaxonin naurahtavan ja käänsin katseeni omaan pöytääni. "Vihdoin uskalsit tehdä ensimmäisen liikkeen, Walker" James sanoi iloisen kuuloisena.
"Jos tarkkoja ollaan, Logan sanoi, että on tuijottelut minua niin, että minun ei ollut tarkoitus kuulla sitä, mutta superkehittyneen kuuloni ansiosta kuulin. Ja minä suutelin häntä, joten periaatteessa minä tein sen ensimmäisen liikkeen" selitin heille saaden muut nauramaan.
"Vittu Walker, kunnon ämmän olet itsellesi valinnut!" Ethan naurahti saaden minun hymyni kasvamaan entisestään.
"Niin olen, Wilson, niin olen"
Words count: 410
Taas uutta lukuu! Seuraava luku tuleekin olemaan vähän erilaisempi koska yli 500 votee ja 6K lukukertaa! Toivottavasti tykkäsitte, ilysm💛
YOU ARE READING
Something More | Finnish
RomanceAva Anderson on 16-vuotias suomenruotsalainen tyttö. Hän on lukionsa fiksuin oppilas, mutta tietämisestä ei ole ikinä ollut apua suosituksi tulemisessa. Kerran hikke, aina hikke. Mutta eräänä päivänä lukiosta pääse yksi oppilas Australiaan vuodeksi...