Nico
Kävelin ulos koulusta Emma ja Alex vierelläni. Vihdoin viikon ensimmäinen koulupäivä oli ohi. Meillä alkaisi huomenna koulu vasta puoli kahdeltatoista ja olin joutunut kuuntelemaan koko päivän poikien iltasuunnitelmaa, johon kuului Alexin tyhjä kämppä, Emman Spotify Premium sekä vitusti alkoholia.
"Etkö varmasti halua tulla, Nic?" Emma kysyi. Pyöräytin silmiäni ja vastasin: "En hitossa. En aio olla teidän ryyppäyskisan tuomari" "C'mon Nic. Emme aio NIIN paljoa juoda" Alex sanoi ärtyneesti.
Onneksi olimme jo moottoripyöräni luona ja laitoin kypärän päähä. "Alex, Emma, en ole kiinnostunut. Nyt menen kotiin varmaankin syömään ja katsomaan Netflixiä. Soitan myös ehkä Avalle" sanoin ja kaasutin pois. Ennen lähtemistäni näin kuitenkin Alexin kalpenevan.
Niin oli käynyt aina siitä lähtien, kun Ava oli lähtenyt. Emme yleensä puhuneet Avasta, mutta minua alkoi ärsyttää Alex, joten päätin vetäistä hänet mukaan. En oikeasti edes aikoisi soittaa Avalle.
Emme olleet myöskään kertoneet Alexille Logan Walkerista tai muista Avan uusista ystävistä. Olimme Emman kanssa huomanneet, kuinka Ava ja Logan olivat katsoneet toisiaan ja todenneet, että Alexin oli parempi elää ilman sitä tosiasiaa, että Ava oli päässyt yli hänestä. Koska hän ei ollut päässyt yli Avasta. Ei todellakaan.
Emma oli myös muuttunut Avan lähdön jälkeen. Hän oli alkanut juomaan ja polttamaan tupakkaa. Ja juomisella tarkoitan muutakin kuin Megaforcea. Tuntui, kuin hänestä olisi puuttunut pala.
Myös minä olin muuttunut. Vietin paljon enemmän aikaa yksin. Olin ainoastaan Emman ja Alexin kanssa koulussa ja Emman kanssa, kun halusin puhua Avalle.
Ikävöin häntä paljon. Ava oli merkinnyt minulle paljon. En halunnut hänen lähtevän, mutta halusin hänen saavan toisenlaisen mahdollisuuden käydä koulua. Hän voisi olla joku muu kuin se hiljainen, kiusattu tyttö.
Yht'äkkiä tunsin lentäväni auton tuulilasin läpi. Kipu. Sitä oli joka puolella. Vatsassa, päässä, rinnassa, jaloissa, käsissä. Viimeinen ajatukseni ennen silmieni sulkemista oli:
Minun pitää nähdä Ava.
Words count: 288
Tuli vähän lyhyempi luku, mutta ollaan takaisin Suomen elämässä. Mitä veikkaatte, että Nicolle käy?
p.s. määki shippaan laganii
YOU ARE READING
Something More | Finnish
RomanceAva Anderson on 16-vuotias suomenruotsalainen tyttö. Hän on lukionsa fiksuin oppilas, mutta tietämisestä ei ole ikinä ollut apua suosituksi tulemisessa. Kerran hikke, aina hikke. Mutta eräänä päivänä lukiosta pääse yksi oppilas Australiaan vuodeksi...
