Can you feel my heart [VALMIS]

46. Luku | avaa ovi |

Ollin nk
Katson Tommia järkyttyneenä. "Ai se Alma joka tuli meijän kouluun joku aika sit?" kysyn vähän peloissaan. "Nii", Tommi vastaa.
"Mitä?" hän kysyy. "No sehän vaan pakotti mut parisuhteeseen ja käytti mua hyväks", vastaan kylmästi. "Täh?" Tommi kysyy. "Kyl sä kuulit", vastaan ja lähden vessaan.

Istun vessan lattialla ja katson maahan. "Olli avaa ovi jooko?" ilmeisesti Aleksi pyytää. Kurottaudun avaamaan vessanoven lukon ja Aleksi astuu sisään. "Ei Tommi voinu tietää", Aleksi sanoo ja kyyristyy viereeni. "Mut silti, miksei se ämmä jätä mua ja meitä rauhaan?" sanon. Silmäkulmastani tipahtaa kyynel. Pyyhin sen hupparin hihaani. "Rakas kaikki kääntyy viel hyväks", Aleksi lohduttaa minua, silittäen hiuksiani. En tiedä voinko uskoa tuota lausetta, mutta yritän.

Tommin nk
Tuo mitä juuri kuulin, oli ehkä hirveintä koskaan. Luulin tosissani, että Alma olisi hyvä tyyppi, mutta ei vissiin. Tiedän, ettei ketään saa jättää viestillä, mutta tämä on eri asia.

Kirjoitan erittäin ilkeän ja tylyn viestin Almalle, jossa kerron jättäväni hänet. Alma lukee viestin heti, mutta ei vastaa siihen mitään. "Mä jätin sen", kerron kaikille huoneessa oleville. "Okei ooks iha ok?" Joel kysyy. "Joo on", vastaan ja suljen puhelimen.

Juhlat loppuivat juuri. Ilmeisesti Olli ja Aleksi jäivät vielä Nikon ja Joonaksen kanssa Joonakselle, mutta minun ja Joelin piti lähteä. Joel lähti juuri kotiinsa. Kävelen metsäpolkua pitkin, joka vie minut kotiin. Polulla ei ole ketään muuta. Polkua ei ole valaistu katulampuilla. Aurinkokaan ei paista enää, joten tiellä on myös pilkkopimeää. Näen kauempana hahmon, joka lähestyy minua. Hän kävelee minua vastaan polulla.

"Ai sinä", tuo henkilö sanoo. Katson henkilöä silmiin ja tunnistan hänet Almaksi. Voi vittu.
"No oliko asiaa?" kysyn ärtyneenä. "Ihan vaan aattelin kertoo, et sä et musta noi helposti eroon pääse", Alma sanoo ilkeästi. "Mite nii?" kysyn. "Mä en aijo jättää sua rauhaan", Alma sanoo ja ohittaa minut. Mitä hän tuolla tarkoitti? Kohautan olkiani ja jatkan matkaa.

Joonaksen nk
Ovikello soi. Menen avaamaan ovea. Ovella seisoo joku tyttö. "Oliks asiaa?" kysyn tytöltä.
"Onks Olli tääl?" tyttö kysyy. "Joo kui?" kysyn ihmeissäni. "Mul on sille vähä kerrottavaa", tuo vastaa ja tönäisee minut tieltään. Horjahdan ja melkein kompastun lattialla makoileviin mustiin crocseihin. Niko oli tullut eteisen oviaukkoon katsomaan säätämistäni, etten kaatuisi. "Kuka siel oli?" Niko kysyy. Eikö hän muka nähnyt. "Joku tyttö", sanon ja otan askeleen eteenpäin, jolloin astun Nikon Vans-merkkisten kenkien päälle ja horjahdan Nikoa päin. "Ooksä kännissä tai jotain?" Niko kysyy huvittuneena, kun makan hänen käsien varassa. "No vissiinki", sanon ja nousen pystyyn.

Kuulen vessasta puhetta. Ilmeisesti tämä tyttö meni puhumaan Ollin kanssa, kun hänellä kerran oli asiaa. Pian Aleksi ilmestyy eteeni. Istun siis sohvalla. "No mitä?" kysyn Aleksilta, joka tönöttää edessni kuin sieni metsässä keskellä syksyä. "Noi halus puhuu kahestaa", Aleksi kertoo. "Tai ei Olli halunnu mut toi ämmä tönäs mut pois", Aleksi kertoo ja istuu viereeni. "Kuka se tyttö on?" kysyn. "No se on se vitun Alma, joka pilaa aina kaiken", Aleksi sanoo ja nojaa käsiinsä. "Ai toi on se Alma?" kysyn ja nousen seisomaan. "No kyllä", Aleksi vastaa.

Seison hetken, kun aivoni prosessoi kuulemaani. Pitääkin olla niin hitaat aivot. Tajuan pian kuulemani ja lähden vessaa kohti. Koputan hätäisesti oveen. "No?" tuo ilmeisesti Alma kysyy. "Avaa ovi", sanon hätäisesti. "En avaa", Alma sanoo. "Oikeesti avaa tai soitan poliisit!" huudan oven läpi. Ovi avautuu. Nään Ollin istuvan vessan lattialla pää painettuna käsiin. Alma istuu hänen vieressä käsi vähän väärässä paikassa. Tiedätte kyllä missä. "Nyt jätä Olli rauhaan", sanon kuulostaen siltä, että purskahdan kohta itkuun.
_ _ _
559 sanaa
Kiitti 8k lukijoit<3