52. Luku | siis poltaksä? |

537 30 12
                                    

Ollin nk
Pitäisiköhän minun kertoa Aleksille vai ei. Kun ei salailu hyvästä ole, mutta Aleksi suuttuisi ihan turhaan. Voisinpa vain mennä ajassa taaksepäin ja peruuttaa kaiken mitä tapahtui sillä välin, kun Aleksi oli poissa.

"Hei maa kutsuu Ollia", Aleksi sanoo ja heiluttaa kättään naamani edessä. "Ai mitä?" kysyn ihmeissäni. "Niin, että maa kutsuu, oot iha omis maailmois", Aleksi sanoo hölmistyneenä ja pörröttää hiuksiani. "Aa joo", sanon ja käännän katseeni sylissäni istuvaan poikaan. "Hei tota mä käyn nopee pihal", sanon ja nousen varovasti Aleksin alta. "Mitä sä siel?" Aleksi kysyy ihmeissään. "No mun on pakko käydä tuulettaa ajatuksii", sanon ja menen takapihalle.

Etsin takintaakusta sytkärin ja tupakan. Joo aloin polttamaan, kun olin niin tuskissa. Tai ensin ajattelin, että mitä se haittaa jos poltan yhden, mutta sitten siitä tuli tapa. Aina kun minua ahdisti, menin ulos vetämään niinsanotusti "hermosavut". Se auttoi. Vedän tuota myrkkyä henkeeni ja puhallan sen ulos. Istun terassin kulmalle ja poltan tupakan loppuun.

Katson askia, jossa on enää kaksi tupakkaa jäljellä. Pitäisi hommata taas uusi aski. Otan taskusta pastillirasian ja nappaan sieltä yhden pastillin suuhuni. Tuskin Aleksi haluaa saada minun ongelmat suuhunsa. Hengitän kerran syvään. Päätän ottaa vielä toisen pastillin suuhuni. Katson takaovea, josta minun pitäisi nyt astua sisään. Sitten esitän Aleksille taas maailman onnellisinta. En halua, että hän joutuu sotkeutua minun asioihin.

Astun ovesta sisään. Aleksi katsoo minua kummastuneena. "No mitä?" kysyn söpösti.
"Ei ku mietin vaa et miks halusit pois mun luota?" Aleksi kysyy vähän loukkaantuneesti.

"Ei rakas en tietenkää halunnu sun luota pois", sanon ja istun Aleksin viereen. Vedän takin varovasti pois, mutta minun harmikseni taskusta putoaa minun tupakka-aski. "Siis poltaksä?" Aleksi kysyy vähän järkyttyneesti. Nyökkään, katsoen maahan. "Mul oli nii hirvee ikävä ja ahdisti et oli pakko keksii jotai ja sit jäin koukkuun", sanon alakuloisesti. "Voi rakas", Aleksi sanoo ja ottaa minut halaukseen. Tunnen kyyneleen putoavan poskelleni. "Rakas voisiksä yrittää lopettaa, ees mun takii?" Aleksi kysyy ja katsoo minua. "No kai mä voin yrittää mut sun pitää ymmärtää et se ei välttämät oo nii helppoo", sanon. "Joo ymmärrän", Aleksi sanoo ja silittää poskeani.

Tunnen puhelimeni värähtävän taskussani. Otan sen esille ja katson ilmoituksen. Sain Almalta viestin. Hän pyytää minua tapaamaan hänet jossain heti. "Allu mun pitää käydä näkee... Joonasta nopee", sanon. "Joo mut et mee polttaa", Aleksi sanoo. "Joo en", sanon ja lähden kohti Alman sanomaa paikkaa.

"No mitä?" kysyn ärtyneesti. "Nii että kai sä muistat meijän sopimuksen?" Alma kysyy ojentaen kättään. "Joo muistan", sanon ja otan taskustani pienen pussin ja annan sen Alman käteen. "Kiitos nähää huomen meillä. Meil on käty", Alma sanoo ja vinkkaa silmäänsä. Pyöräytän silmiäni ja käännyn. Vittu mikä huora.
_ _ _
430 sanaa
Kiitti ihan sikana 10k lukijoit<3

Can you feel my heart [VALMIS]Where stories live. Discover now