Can you feel my heart [VALMIS]

47. Luku | en haluu erota |

Ollin nk
Ahdistaa. Alma ahdistaa minua. Miksi Aleksi lähti täältä. Tarvitsen Aleksin tänne. Nyt.
"Joonas hae Allu", sanon Joonakselle. Joonas katsoo minua ja Almaa vuorotellen. "Niko pyydä Allu tänne!" Joonas huutaa olohuoneeseen. Pian Aleksi tulee luokseni vessaan. Hän istuu minun toiselle puolelle. Nyt istun Alman ja Aleksin välissä. Nojaudun Aleksia vasten. Tai yritän, mutta Alma repii vastaan. "Lo-lopeta", sanon itkuni keskeltä.
"Nyt Alma lopeta!" Joonas parahtaa yhtäkkiä. Kaikki pysähdymme hetkeksi ja katsomme maahan lyyhistyvää Joonasta. Nikokin on päässyt paikalle seuraamaan tilannetta. Hän yrittää lohdutella Joonasta. Alma katsoo tilannetta sivusta. Hivuttaudun hänen otteesta. Ripustaudun Aleksin kaulaan ja alan itkeä hänen rintaa vasten. Aleksi silittää selkääni. Hän rauhoittaa minua.

Istun sohvalla ja tuijotan seinää. Aleksi puhuu minulle, mutta en pysty keskittyä. "Olli kuuntele", Aleksi sanoo. Sen minä kuulin. "Olli tuol on kissa uunissa sun puhtaiden sukkien kanssa", Aleksi sanoo. "Mitä?!" kysyn järkyttyneenä. "No ei halusin vaa et kuuntelet", Aleksi sanoo ja pussaa minua poskelle. "Missä mä oon?" kysyn ihmeissään. "Joonaksen sohvalla", Aleksi kertoo. "Aa joo", sanon ja silitän Aleksin reittä.

"Mitä meille tapahtuu ku mä lähen?" Aleksi kysyy. Katson Aleksia. "En haluu et lähet", sanon. Tunnen kyyneleen vierähtävän poskelleni. Taas. "Mut mun on pakko", Aleksi sanoo. "Mut en haluu erota", sanon kyynelten virratessa poskilleni. "Ei meijän tarvii erota", Aleksi sanoo. "Mä oon jonku aikaa pois ja sit ku tuun takas nii jatketaa samallail ku ennenki", Aleksi jatkaa. "Mut miten kestän niin kauan ilman sua?" kysyn. "No voidaanhan me nähä viikonloppusin", Aleksi lohduttaa.
"Voidaanko ajatella jotai muut nyt", sanon pyyhkien kyyneleeni. Aleksi nyökkää ja pussaa minua nenänpäähän.

Kävelemme käsikädessä minun perheen kotia kohti. Vanhempani palaavat viikon päästä. Jos palaavat. Eihän sit koskaan tiedä. "Mitä sä haluut tehä isona?" Aleksi kysyy yhtäkkiä. "Mä haluisin olla sun kanssa ja tehä musiikkia", kerron. "Entä sä?" kysyn Aleksilta. "En tiiä oikee, ehkä jotai musiikkii kans", Aleksi kertoo ja katsoo tähtitaivasta. "Okei", sanon ja katson Aleksin täydellisiä kasvoja. "Mä rakastan sua", sanon yhtäkkiä. "Mäki sua", Aleksi sanoo ja hymyilee. Hänen hymy on ehkä söpöin näky ikinä. "Mä haluun sua", sanon. Aleksi katsoo minua "oletko tosissasi" ilmeellä. "Oikeesti?" Aleksi kysyy. Nyökkään ja katson Aleksia hymyillen. "Teillähän ei oo ketää kotona?" Aleksi kysyy virnuillen. "No ei", sanon. "No mentäiskö me sinne?" Aleksi kysyy. No sinnehän me olimme menossakin. "No mennää", sanon ja vedän Aleksin suudelmaan.

Astumme ovesta sisään. "Oliks sun tarjous viel voimassa?" Aleksi kysyy katsoen minua silmiin. "Kai se on", sanon ja virnistän.
"Mentäiskö sun huoneeseen?" Aleksi kysyy. Otan Aleksin kädestä kiinni ja vedän hänet huoneeseeni. Loput voitte päätellä itse.
_ _ _
412 sanaa