95. Luku | pärjääksä? |

484 37 9
                                    

Joonaksen nk
"No tietysti 100%", Aleksi vastaa vähän hölmistyneenä. "Ootko varma?" kysyn. "No tottakai", Aleksi vastaa. "Aha no öitä", sanon ja painaudun kiinni Nikon rintaa vasten.

Ollin nk
Istun vessan lattialla. Kasvoni ovat läpimärät kyyneleistä. Tunnen oloni heikoksi ja huonoksi poikaystäväksi. Tommi on täällä edelleen. Hän ei kuulemma uskaltaisi jättää minua yksin, kun olen tällaisella päällä. Mieluiten olisin vain yksin juuri nyt.

"Olli tuu ulos, mee nukkuu nii aamul on parempi mieli", Tommi sanoo oven toiselta puolelta. Avaan lukon hitaasti. Hengitän kaksi kertaa syvään, ennen kun astun ovesta ulos.

/time skip aamuun\

"Huomenta Olli", Tommi sanoo ovelta. Availen varovasti itkusta turvonneita silmiäni. "Mä tein sulle leipää", Tommi sanoo ja tuo tarjottimen yöpöydälleni. Tarjottimella on lautanen ja lautasella on kaksi leipää. Tarjottimella on myös mehulasi ja vesilasi.
"Kiitos", kuiskaan melkein äänettömästi. "Ei mitää, mä rupeen lähtee nyt kotii", Tommi sanoo ja istuu vielä hetkeksi sänkyni laidalle.
"Pärjääksä?" Tommi kysyy ja silittää peiton läpi jalkaani. Minä vain nyökyttelen vastaukseksi. En jaksa puhua juuri nyt.

Tommi lähti juuri. Minä mutustelen hänen tekemiä leipiä. Oloni on kuin olisin juuri täyttänyt vuosia. Siitä tulikin mieleen, että missähän minun vanhempani huitelevat tällä kertaa. Päätän soittaa äidilleni.

Puhelu:

Olli: Moi äiti missä ootte?
Äiti: Moi kulta, me ollaan täällä Tanskassa vielä yks yö, me tullaan huomenna käymään kotona.
Olli: Kauan te sit ootte kotona?
Äiti: No pari päivää.
Olli: Aijaa, olis kiva tehä joskus jotai yhessä.
Äiti: Sä tiedät, että meillä on isäs kanssa töitä tosi paljon.
Olli: Joojoo tiiän, moikka en häiritse enempää.
Äiti: Voi rakas et sä meitä häiritse millään tavalla.
Olli: Moikka...
- - -
Välillä minusta tuntuu, ettei nuo kaksi välitä minusta yhtään. He ovat aina poissa.

Joonaksen nk
"Mä lähen nyt", Aleksi sanoo ovelta. "Joo moikka", sanomme Nikon kanssa yhteen ääneen. Aleksi vielä heilauttaa kättään, ennen kun hän sulkee oven.

"Nyt meil ois vapaa-aikaa", Niko sanoo virnuillen. "Niko en jaksa nyt, voidaanko vaa kattoo jotai sarjaa ja makoilla?" pyydän Nikolta. "No kai me voidaan", hän vastaa vähän pettyneesti.

Katsomme Nikon kanssa Titanicia. Kellekkään ei varmaan tule yllätyksenä, että Niko valitsi elokuvan.

"Ethän sä ees kato tätä", Niko sanoo yhtäkkiä. "Sori, mä vaa mietin Ollia", sanon pahoittelevasti. "Ai Olliako sä aina mietit ku me tehään kaikkee, no tosi kiva", Niko sanoo muka loukkaantuneena. "Ei ku se oli nii outo eilen", vastaan ja läpsäisen Nikoa jalkaan. "Au, mut kuitenki Tommihan lupas käydä sen luona", Niko sanoo. "No joo mut se ei oo sanonu mitää", vastaan. Niko kohauttaa harteitaan ja jatkaa elokuvan katsomista.

"Laita Tompalle viesti", Niko sanoo pitäen katseensa tiukasti televisiossa. "Joo", vastaan ja kaivan puhelimeni esiin.

Tompsu:
Minä: Oliks sil Ollil kaikki hyvin?
Tompsu: Joo vähän sil oli mieli maassa, mut se saa kertoo ite jos haluu
Minä: Okei kiitti Tommi
Tompsu: Eipä mitään.
- - -
"Sil on kaikki hyvin, sil oli kuulemma mieli maassa", kerron Nikolle, vaikka tuskin tuo mitään kuulee.
_ _ _
465 sanaa
Kiitti 32k lukijoit<3

Can you feel my heart [VALMIS]Where stories live. Discover now