82. Luku | enkä tullu |

468 35 10
                                    

Ollin nk
Tommi avaa Aleksin käsissä olevia solmuja, samalla kun minä halaan Aleksia. "Noni", Tommi sanoo, kun saa köydessä olleen solmun auki. Aleksi vetäisee kätensä salaman nopeasti tolpan ympäriltä ja halaa minua takaisin. "Sit viel nää jalat, kestäksä?" Tommi kyselee.
"Joo", Aleksi sanoo hiljaa minun olkapäätäni vasten.

Tommi saa avattua Aleksin jalkojen ympärillä olleen köyden. "Pystyksä kävellä?" kysyn. Aleksi pudistaa päätään. "Okei mä voin kantaa sut", sanon ja nostan Aleksin syliini. Aleksi nojaa päätään minun olkapäähäni. Hän on varmasti väsynyt, olihan hän tuolla aika kauan. Tommi kävelee vähän meidän edellä, jotta hän voisi näyttää tien pois täältä.

"Mul on hirvee kusihätä", Aleksi sanoo minulle. "Kohta pääset", sanon. "Mennäänkö meille vai teille?" kysyn. "Mennään teille", Aleksi sanoo. "Okei", sanon.

Pääsemme minun kotitalon pihaan. "Noni pärjäättekste nyt keskenään?" Tommi kysyy.
"Joo, eiköhän me pärjätä", sanon hymyillen.
"Okei no moikka sitte", Tommi sanoo ja kääntyy lähteäkseen. "Moikka", sanon ja vilkutan hänen peräänsä. "Mennään nyt sisälle tai kusen sun päälle", Aleksi sanoo tuskaisesti. Ainiin, hänellä oli se kusihätä. "Aa joo sori", sanon ja lähden kotioveani kohti.

Avaan oven ja lasken Aleksin maahan, hän juoksee vessaan. Oli vissiinkin kova kusihätä. Aleksi tulee ulos vessasta. "Kiitti Olli", Aleksi sanoo. "Ei mitää", sanon ja halaan Aleksia.
"Mitä sä jouduit tekee mun takii?" Aleksi kysyy. "Mun piti panna Almaa", sanon hiljaa.
"Mitä vittua?" Aleksi kysyy. "Mun oli pakko, muuten oisit kuollu", vastaan. Aleksi katsoo minua kyyneleet silmissä. "Siis sä panit Almaa, että mä en kuolis", Aleksi sanoo itkuisesti. "Hei rakas mä tekisin sun takia mitä tahansa, mä en halunnu et sä kuolet, joten tein mitä tein, mut tärkeintä on et sä oot nyt siinä elossa ja mun luona", selitän. Aleksi katsoo minua itkuisilla silmillään. "Rakas älä itke", sanon Aleksille.

"Mitä haluut tehä?" kysyn hetken hiljaisuuden jälkeen. "Haluisin vaa nukkuu", Aleksi vastaa. "Okei mennää nukkuu", sanon ja otan Aleksin kädestä kiinni. Vedän Aleksin huoneeseeni. Otamme päällimäiset vaattemme pois ja menemme peiton alle makaamaan. Silitän Aleksin hiuksia. Pian hän alkaa tuhisemaan suloisesti. Voi minun pikku Allunen.

Herään tuntiessani Aleksin hiukset kasvoillani. Avaan silmäni ja näen Aleksin vaalean hiuspehkon. "Herätys Alluseni", sanon ja silitän pojan hiuksia. "Ei herätystä", Aleksi sanoo ja tulee makaamaan päälleni. "Mut sun pitää nyt väistää et pääsen vessaa", sanon. "Et saa mennä, ku sit mun lämmitys lähtee", Aleksi marisee. "Allu mul menee minuutti", sanon. "No okei sitte", tuo sanoo ja kierähtää pois päältäni.

Teen asiani vessassa ja menen huoneeseeni takaisin. "Mun lämmitys tuli", Aleksi kirkaisee iloisesti sängystä. "Enkä tullu", sanon muka vihaisesti. "Mä saavuin takaisin tähän huoneeseen, mut mä en menny runkkaamaan tonne vessaan", lisään. "Ei vittu Olli", Aleksi tuhahtaa. "Mitä?" kysyn.
_ _ _
425 sanaa
Kiitti 21k lukijoit<3

Can you feel my heart [VALMIS]Where stories live. Discover now