Se yks tyttö

•2•

"Fanni Metsälä." Rehtori sanoi mikrofoniin liikuntasalimme edestä.
Nousin ylös tuoliltani noutamaan todistukseni, samalla kiroten mielessäni korkokenkiäni, jotka äitini oli pakottanut laittamaan.

Otin todistukseni vastaan ja vaihdoimme käden puristuksen rehtorini kanssa jonka jälkeen kipitin kiireen vilkkaa liikuntasalin ovella odottavien ystävieni luo. Todistusten jako oli vielä pahasti kesken, mutta minua, Jonnaa ja Adea ei ollut kiinnostanut jäädä sitä katsomaan ja olimme päättäneet lähteä heti omat todistuksemme saatuamme.

"Noniin, katotaan kenellä on paras. Huonoimman todistuksen saaja sponssaa kaikille Breezerit." Ade kertoi kun olimme päässeet koulurakennuksesta ulos.

Minä ja Jonna pyöräytimme silmiämme. Tiesimme kaikki että Aden todistus olisi paras, tänäkin vuonna.

Otin puhelimeni esiin keskiarvoni laskeakseni.

"8.7." Ilmoitin laskutoimituksen tehtyäni.

"9.8." Ade kertoi selvästi itsestään ylpeänä. Hänellä oli siihen syytäkin.

Siirsimme katseemme Jonnaan, joka näytti turhautuneelta.

"7." Tyttö sanoi ja taitteli todistuksensa taskuunsa vähintäänkin agressiivisesti. Tätä seurasi pitkä huokaus.

Minä ja Ade sen sijaan heitimme ylävitoset.

"Just. No mäpä snäppään Juusolle et se saa hekee teille ne litkut. Mä en sit tosiaan maksa illan juomia yksinään." Jonna mutisi puhelintaan näpytellen.

"Joojoo. Lähetään keskustaan, siel on varmaan jo jonkun verran porukkaa." Ade sanoi ja lähti kävelemään bussipysäkille päin minun ja Jonnan seuratessa perässä.

Aloin pikkuhiljaa lämmetä ajatukselle illan juhlinnasta. Sää oli loistava, seura parasta mahdollista ja mikä parasta, loma alkoi. Kai sitä oli aihetta juhlistaa.

•

Keskustaan päästyämme suuntasimme suoraan torille. Ade oli ollut oikeassa, paikalla oli paljon ihmisiä. Suurimmaksi osaksi tottakai lomansa aloittaneita nuoria.

"Juuso on kohta tässä." Jonna sanahti ja istuutui minun viereeni auringon lämmittämälle puupenkille.

Riisuin korkokenkäni pois jaloistani. Olisi pitänyt käydä vaihtamassa vaatteet ennen keskustaan tuloa.

Pian Juuso, Jonnan 18-vuotias isoveli tulikin luoksemme kilisevä muovikassi käsissään.

"Olkaapa hyvä. Onko suunnitelmia illaksi?" Mies kysyi ja istuutui seuraamme.

"Me mennään hietsulle. Ootko sä tulossa?" Ade tiedusteli punastellen.
Hän taisi olla hiukan ihastunut Juusoon vaikkei sitä myöntänytkään.

"Mahdollisesti. Haluutteko kyydin?" Juuso kysyi ja korkkasi itselleen oluen.

"Joo, kiitti." Jonna sanoi ja alkoi kaivaa Juuson tuomaa pussia.

"Juuso?" Jonna jatkoi ja nosti pussista pullollisen kossua.

"Pitäähän sitä päättäreinä juhlia kunnolla. Muistakaa ottaa sivistyneesti. Ja Jonna, sä et kerro tästä sitten mutsille mitään." Poika hymähti ja ottu kulauksen olutta.

"En en. Kiitti"

Jonna ojensi minulle ja Adelle lasipullot jotka korkkasimme sytkäriä apuna käyttäen.

Kylmä juoma maistui mahtavalta näin kuumana päivänä.

"Hei Fanni." Juuso huikkasi.

Käänsin pääni tätä kohti ja odotin mitä asiaa hänellä oli.

"Sä näytät hyvältä." Hän sanoi.

Yllätyin todella. Juuso oli mukava ja kohtelias, mutta en odottanut tämän kehuvan minua varsinkaan pikkusiskonsa edessä.

"Kiitos." Vastasin hämmentyneesti hymyillen.

"Yäk. Juuso se on mun frendi." Jonna protestoi, painottaen sanaa "mun".

Juuso naurahti ja nousi ylös penkiltä.

"No joo joo. Mut mä menen nyt, Arttu ja Eelis oottaa mua ostarilla. Soita mulle illemmalla jos haluutte kyydin Hietsulle." Juuso sanoi ja näiden sanojen saattelemana lähti käppäilemään ostarille päin.

Emme olleet kolmistaan kauaakaan, ennekuin seuraamme liittyi Severi ystävineen. Ilmeisesti heilläkin oli mukanaan muutamat oluet, heidän reppujensa sisältä kuuluvasta kilinästä päätellen.