Se yks tyttö

•36•

"Herranjumala että mä säikähdin. Sara soitti ja kerto että oot saanu paniikkikohtauksen ja että et saa henkeä. Me mennään huomenna lääkäriin ja selvitellään tätä asiaa vähän."
Äitini niiskutti ratin takana.

Sara oli soittanut äidilleni ja hän oli tullut hakemaan minua.
Olin jo rauhoittunut, vaikka käteni hieman tärisivätkin.

Omasta mielestäni lääkäriin menolle ei ollut syytä, kyse oli kuitenkin vain yhdestä kerrasta.
Mutta se on sitä äitiä, hän huolehtii liikaa.
Tyydyin siis vain olemaan hiljaa.

Vaikka kello oli jo pitkälti yli puolen yön, äiti keitti minulle kaakaota ja teki muutaman voileivän.

"Onko sulla mitää tietoo et miten sä sait sen kohtauksen? Onko sattunu jotain?"
Äiti kysyi keittiönpöydän toiselta puolelta.

Hän pyyhki edelleen silmiään nenäliinalla.
Hän oli säikähtänyt tilannetta pahasti.

Tämä olisi hyvä tilaisuus kertoa äidille koko sotku Jasminin ja minun parisuhteeni ympärillä.
Ajatus suorastaan kauhistutti minua, mutta se olisi oikein.

"Kyllä mulla on jonkilainen aavistus.."
Myönsin hiljaa ja otin hörpyn kaakaostani.

Äiti nyökkäsi.
Hän risti kätensä pöydän päälle ja odotti selvästi kuulevansa lisää.

Nielaisin kuuluvasti ja aloin kasata järkevää lausetta päässäni.

"Täs on ollu vähän kaikenlaista. Tai siis.. Mulla on ollu paljon miettimistä kaikessa."
Aloitin ja äiti nyökkäsi jälleen.

"Liittyykö ne asiat kenties Jesseen?"
Hän kysyi.

Ensin yllätyin hänen arvauksestaan, mutta olihan hän äitini.
Hän tietää paljon.

"Joo. Ja.. Jasminiin."
Mutisin ja tunsin pientä poltetta silmäkulmassani.

Ei, nyt en alkaisi itkeä.
Olin itkenyt aivan liikaa viimmeisten viikkojen aikana.

"Okei. Haluutko sä kertoa niistä?"
Äiti kysyi pehmeästi ja minä nyökkäsin hieman epävarmasti.

"Mä en.. Mä en taida olla yhtään varma että rakastanko mä Jessee sillä tavalla."
Tämän sanottuani kyynelkanavat aukesivat jälleen.

Äiti nousi ylös tuoliltaan ja suuntasi minun vierelleni.

"Voi Fanni. Ei se ole sun syytäs. Jesse ei välttämättä ole se oikee, mutta mä olen varma että se oikee poika tulee vielä vastaan. Sä oot niin nuori vielä.."
Äiti puheli ja silitti olkapäätäni.

Niiskutin, mutta samalla pieni hymy levisi huulilleni.
Äiti oli juuri luonut täydellisen aasinsillan, sille että kertoisin tälle olevani lesbo.

"Ei sitä oikeeta poikaa taida tulla."
Naurahdin itkuisesti.

Nostin katseeni äitiin joka näytti hetken hämmentyneeltä.
Hän tajusi kuitenkin asian melko nopeasti, jolloin varovainen hymy levisi hänen kasvoilleen.

"Äiti, mä taidan tykätä tytöistä."
Sanoin ihan vain varmistaakseni asian hänelle.

Äiti halasi minua.