Se yks tyttö

•14•

Olin parisuhteessa ensimmäistä kertaa elämässäni. Ihmisen kanssa kehen en ollut edea rakastunut.

Ei, kyllä minä olen. Minun on pakko olla. Aivan niin, minä pidin Jessestä ja halusin seurustella hänen kanssaan.

Kello oli melkein 2 yöllä ja olimme vieläkin parvekkeen sohvalla, minä käpertyneenä poikaystäväni kainaloon.
Miksi se kuulostaa niin oudolta?

"Ootko sä ollu monessakin suhteessa?"
Jesse kysyi yllättäen.

"Tää on mun eka."
Mumisin.

Mietin, pitäisiköhän minun puhua hänelle kaikista niistä yhden illanjutuista mitä minulle oli ollut?
Päätin että ei. En itsekkään halunnut niitä sen koommin muistella.

"Entä sä?"
Esitin vasta kysymyksen.

"Yhdes vaan ennen tätä."

Nyökkäsin.

"Mä oikeesti tykkään susta. Sä vaikutat silleen erillaiselta."
Jesse jatkoi ja sydämmeni tuntui muljahtavan inhottavasti.

Minä en ollut erillainen kuin muut. Toivon kyllä että olisin, olisin hänelle se oikea. Minusta ei vain tuntunut siltä.

"Mäkin susta."
Vastasin.

Miksi minua ahdisti näin helvetisti?
Onneksi huomenna menisin kotiin ja saisin selvitellä ajatukseni kaikessa rauhassa.

Ajatteluni keskeytyi, kun Jesse tarttui leukaani ja ohjasi huuleni hänen omilleen.
Vastasin hänen suudelmaansa ja ennenkuin huomasinkaan, makasin hänen allaan ilman rihman kiertämää.
Toivottavasti Jasmin tai kukaan muukaan ei erehtyisi tulemaan parvekkeelle.

•

Jossain vaiheessa olimme siirtyneet takaisin Jessen huoneeseen ja nyt makasimme lusikassa pojan sängyllä.
Tuijottelin seinää ajatuksissani
Jesse nukkui selkäni takana ja tuhisi suloisesti.

Kaikki tuntui enemmän tai vähemmän väärältä Jessen kanssa.
Ajan vietto, nauraminen, kuhertelu, suuteleminen, seksi.
Tuntui vain kuin käyttäisin häntä hyväkseni.

Ahdituksissani kiemurtelin itsenk vapaaksi Jessen käsien alta ja hyppelin hiljaa ulos tämän huoneesta.
Muistin, että parvekkeella oli suuri ikkuna jonka sai auki ja minun oli pakko päästä tupakalle.
En viitsinyt mennä ulos sillä Jessen vanhemmat olivat tulleet töistä muutama tunti sitten ja nukkuivat nyt alakerrassa. En halunnut herättää heitä.

Hipsin Jasminin huoneen ovi parvekkeelle jonka ovi aukesi onneksi ilman kauhean kuuloista narinaa.

"Äh!"
Huudahdin säikähäneenä, kun pääsin parvekkeelle.

Säikähtämiseni syy seisoi avonaisen ikkunan edessä savuke huulissaan.
Jasmin.

"Sori. Ei pitäny säikyttää."
Hän naurahti hiljaisesti.

"Ööm, ei se mitään. Mä tulin vaan tupakalle."
Selitin naama punaisena.

Loistavaa, miksi hänen piti olla täällä juuri nyt.

Poskeni sisäpintaa purren kävelin hänen viereensä ja poimin tupakan askistani.
Asetin sen huulieni väliin ja aloin etsiä sytkäriä housujeni taskusta, kunnes ärsytyksekseni tajusin että se ei ollut siellä.
Hitto, se oli varmaan jäänyt takkini taskuun.