Like A Brother

9. Luku|Murtovaras vai Porko

Aamulla:

Aleksin POV:

Heräsin siihen, kun tunsin jonkun liikahtavan ihan kiinni minussa. Avasin silmät ja huomasin olevani Ollin huoneen sohvalla. Ei vittu! Ajattelin kun tajusin Ollin käden olevan ympärilläni. Miks mä oon tässä? Miks Olli halaa mua? Miks en oo kotona? Miten pääsen tästä pois ilman, että Olli herää? Kysymyksiä satelee päähäni ja meinaan tulla paniikkiin. Nostan varovasti Ollin käden kyljeltäni ja nousin ylös. Yritin olla mahdollisimman hiljaa. Katsoin Ollia, joka halasi nyt vuorostaan vilttiä ja oli käpertynyt sohvalle ihan kuin hänellä olisi kylmä. Siis tuo sohvahan oli ihan helvetin pieni. Miten en ollut pudonnut? Tai no Ollihan piti kättään ympärilläni.

Päätin ottaa puhelimeni ja kävelin alakertaan. Istuin ruokapöydän ääreen ja avasin puhelimen. Kukaan ei ollut soittanut tai laittanut viestiä. Hyvä. Kukaan ei ainakaan ollut huolissaan. Mietin vain, miten olimme päätyneet nukkumaan sohvalla vaikka melkein kaksi metriä leveä sänky oli vieressä.

Ollin POV:

Heräsin ja venyttelin käsiä. Nousin istumaan ja hieroin silmiäni. Tunsin, että sohvalla oli vielä vähän lämmin kohta. Ainiin. Aleksihan oli nukkunut siinä. Hän oli kai vasta noussut. Kävelin alakertaan ja näin Aleksin istumassa pöydän ääressä. "Huomenta." Sanoin upealla aamuäänelläni ja istuin Aleksia vastapäätä. "Huomenta." Hän sanoi katsoen puhelinta.

Aleksin POV:

Laitoin puhelimeni pois ja katsoin vastaherännyttä pörröhiuksista Ollia. "Mitä sillon ihan illalla tapahtu? Mä en muista." Kysyin. "No sä olit kyl aika väsyny nii ei ihme ettet muista." Olli sanoi. "No sillon ku kaikki muut paitsi Joonas ja sä oli lähteny nii sä nukahit. Nojasit mun olkapäähän." Olli sanoi ja huomasi minun siirtävän katseeni pöytään. "Ja sitte ku Joonaski oli lähteny nii peittelin sut siihen. En enää viittiny herättää sua. Mää menin sit sohvalle." Katsoin Ollia ja kysyin: "No miten mää olin sit aamulla sun vieressä?" Olli hymyili ja sanoi: "No tulit keskellä yötä mun viereen nukkuu." Katsoin tätä kun hän vain hymyili. "S-sori." Sanoin varovasti. "Ei se haittaa. Mut onks sulla nälkä?" Olli kysyi ja nyökkäsin.

Aamupalan jälkeen menimme takaisin ylös. Istuin Ollin sängylle ja huomasin tuolille viikatun hupparini. Olli huomasi ja kiitti lainasta. "Sä saat sen nyt takasi." Hän sanoi ja ojensi hupparin. Katsoin sitä hetken. "Mut sä näytit söpöltä tää päällä." Sanoin vähän harmitellen. Olli istui viereeni sängylle. "En halunnu käyttää sitä, ku sun tuoksu ois muuten lähteny." Hän sanoi katsoen hupparia. Käänsin katseeni Olliin ja hän minuun. "Kiitti ku sain lainata sitä." Olli sanoi hymyillen. "Kiitti ku käytit sitä. Nyt muistan sut aina ku nään tän hupparin." Sanoin ja aloin itsekkin hymyillä. "Ja se myös tuoksuu nyt sulta." Hymähdin. Sitten olimme hetken vain hiljaa. Katsekontaktimme kuitenkin keskeytyi, kun joku avasi ulko-oven ja käveli sisään.

Joonaksen POV:

Olin herännyt jo kahdeksalta. Ei vitunkaan hajua, että miksi. Päätin mennä Ollille. Sitä vartenhan se tuossa naapurissa asui. Kävelin vain suoraan sisälle, koska tiesin hänen olevan kotona. "Moi!" Huusin ottaessani kenkiä pois. "Moi." Sanoi Olli, joka tuli portaita alas. Yllätyin nähdessäni Aleksinkin tulevan eteiseen. "Jaaha, sitä on nuoriso vissii viettäny yhdessä yön." Sanoin virnistäen. "Noku Ale nukahti ja en viittiny herättää sitä." Olli sanoi puolustelevasti. "Ja on lempinimiäki ruvettu käyttää." Sanoin hymyillen. Tiesin kyllä olevani ärsyttävä. Mutta vitut, ei noi ottais tosissaan. Tai en kyllä tienny kui totista noitten homma on. Kumpikaan ei sanonut mitään. "Joo no mää nyt tulin tänne, ku ei ollu himas tekemistä." "Joka kerta mun pitää miettiä, että murtautuuko joku vai onko se Porko, joka lampsii koputtamatta sisään." Olli huokaisee meidän kävellessä yläkertaan. Päätin vielä vähän ärsyttää: "Ai meinaakko, että joku kerta keskeytän jotain?" Aleksi katsoi minua sellaisella ilmeellä, että jos en kohta lopettaisi nii sitte sattuis Joonasta leukaan.