Like A Brother

46. Luku|"Rakas pidä silmät auki"

Ollin POV:

Nojasin keittiön pöytään. Aleksin teko oli saanut minut miettimään asioita. Ja ne eivät tuntuneet hyvältä. Näin sivusilmällä tämän kävelevän keittiöön. "Olli. Mun pitäis kertoo jotaki." Tämä ilmoitti varovasti. En kääntänyt päätäni pöydästä. "Musta tuntuu, et mun isä haluaa muuttaa. Sen puheet kuulosti siltä." Aleksin sanat kuultuani, tunsin kivun rinnassani. Käänsin katseeni tuohon. Kävelin tämän luo suutelemaan häntä intohimoisesti. Tunsin Aleksin nostavan kätensä kyljilleni. Hetken päästä kuitenkin irrottauduin. "Aleksi, mitä jos mä satutan sua?" Kysyin. "Et satuta." Hän vastasi. Jatkoin suutelua ja nostin Aleksin syliini. Tämä piti käsiään kietoutuneena kaulaani. Laskin hänet keittiöntasolle. "Oota hetki." Tämä sanoi ja otti jotain housuntaskustaan. Aloin hymyllä nähdessäni kaksi kumilenkkiä. Aleksi teki minulle kaksi saparoa ja hymyili. "Voinks mä nyt jatkaa?" Kysyin. Hän nyökkäsi ja suutelin tätä pitäen käsiäni tuon lantiolla.

"Olli mennään yläkertaan." Aleksi sanoi yhtäkkiä. Nostin tämän syliin ja lähdin kävelemään ylös.

Aleksin POV:

Olli kantoi minut yläkertaan ja laski sängylle. Tämä istui viereeni ja nojasi olkapäähäni. "Lupaa mulle, että et enää tee itelles nii." Tämä sanoi. Tiesin, että tämän silmässä oli kyynel. "Mä lupaan. Anteeks Olli." Vastasin. "Kuin paljo siihen sattuu?" Hän jatkoi. No aika paljon sillon, jos siihen koskee." Olli katsoi kättäni, joka oli kääritty paitaan. "Voinko mä kattoo?" Tämä kysyi. Nyökkäsin ja ojensin käteni. Olli alkoi ottaa paitaa varovasti pois. "Sano jos sattuu." Näin, että paita oli ihan veressä. Irvistin kivusta ja Olli näki sen. Kun tämä oli saanut paidan pois, hän järkyttyi. "Aleksi. Teiks sä tän ite?" Tämä kysyi järkyttyneenä. Nyökkäsin ja minua alkoi harmittaa. "Meijän pitää mennä sairaalaan. Miten sä et oo vielä pyörtyny?" Kuulin tämän kysyvän. Ja itseasiassa nyt kun mietti, niin minua oikeasti huippasi. "Mä pyörryin jo kotona." Sanoin väsyneen kuuloisena. "Aleksi. Rakas pidä silmät auki."

Aleksin kotona:

Aleksin isä: Onko sun mielestä ok, että meijän poika seurustelee lukiolaisen pojan kanssa? Mieti, mitä se voi tehä Aleksille!

Aleksin äiti: Älä huuda. Voit keskustella niinku aikuinen.

Aleksin isä: Me ei jäädä tänne! Heti, ku Aleksi on suorittanu yläasteen loppuun, nii me muutetaan takaisin sinne, mistä neljä vuotta sitten lähettiinki!

Aleksin äiti: Ootko sää nyt ihan varma?

Aleksin isä: Mä en halua nähdä sitä poikaa enään ikinä! Aleksin koenumerot on laskenu, se on ollu enemmän poissa kotoa, eikä se enää puhu meille! Ja mitä mieltä sä oot siitä, että meidän poika on homo?

Aleksin äiti: Nyt rauhotut.

Äiti kävelee Aleksin huoneeseen. "Aleksi? Meillä ois iskän kans asiaa." Kukaan ei vastannut eikä ketään näkynyt. Äiti meni vaatehuoneeseen ja järkyttyi nähdessään verisen peiton ja veitsen. Tämä murtui täysin ja polvistui lattialle.

Ollin POV:

Näin Aleksin silmien painuvan kiinni ja tämä kaatui syliini. "Aleksi. Aleksi!" Tämä ei herännyt. Otin puhelimen ja soitin hätänumeroon. Kerroin osoitteen ja mitä oli tapahtunut. Hengitykseni oli tiheämpää. Avasin ponnarini. Yritin vielä herätellä Aleksia, mutta turhaan. Onneksi pulssi tuntui ja verenvuoto oli lakannut. Tunsin kyynelien alkavan valua. "Aleksi, älä jätä mua."

Kuulin ambulanssin tulevan pihaan. Pian kaksi ensihoitajaa tulee huoneeseen. Toinen näistä testaa pulssin ja huutelee tämän nimeä herätelläkseen. Toinen kyselee minulta tilanteesta ja myös Aleksin tietoja. Aleksin käsi sidotaan ja kannetaan ambulanssiin. "Olisi hyvä, jos sä tulisit mukaan." Toinen ensihoitajista sanoo. Nyökkäsin jä menin näiden perässä autoon. Niko ja Joonas olivat ilmeisesti nähneet ikkunasta tilanteen ja laittoivat viestiä.

WhatsApp

Joonas🤪: Herran jumala! Mitä siellä tapahtu?

Minä: Aleksi pyörty jo toisen kerran tänään.

Joonas🤪: Mitä sen kädelle on käyny?

Minä: Se oli viiltäny itteään.

Kerroin tapahtumat Joonakselle. Sitten kuulin, kun toinen ensihoitajista kysyy: "Onko sulla Aleksin vanhempien numeroa?" Pudistan päätäni. Nyt jos koskaan Aleksin vanhempien kanssa olisi pitänyt olla hyvät välit. "No jos tilanne vaatii, niin onko sun sitte mahdollista jäädä sairaalalle?" Nyökkäsin. "Mä voin kyllä myös soittaa Aleksin puhelimella sen vanhemmille. Mutta meillä oli ennen tätä vähän huono tilanne niiden kans." Sanoin. "Okei, no jos onnistuu, nii olis hyvä, jos Aleksin vanhemmat tietäis." Tämä sanoi.

Yhtäkkiä ensihoitaja näytti vähän säikähtäneeltä ja alkoi ottaa jotain laatikosta. Päätin ottaa Aleksin puhelimen. Avasin pääsykoodin ja soitin tämän äidille.