17.

303 15 2
                                    

Ollin Pov:

Aleksi lähti meiltä juuri. Kyyneleet silmissä katsoin ovea josta Aleksi juoksi pois. Hän selvästi ei tarkoittanut yhtään sitä paskaa mitä sanoi. Hänellä oli vaan vitutus päällä. Olen huolissani aleksista. Hän on itsetuhoinen. Voisin mennä katsomaan onko Aleksi okei. Yritin jo soittaa mutta ei se vastannu.

Soitan Tommille.

T: Mitäs Olli.

Mä: Aleksi ei oo okei. Tuu Aleksin ovelle ihan just!

T: Okei en ees kysele. Nähää ihan just. Otan Nikon messii ku se on meil.

Lopetin puhelun ja juoksin ulko-ovelle. "Mihin oot menossa tähän aikaan" kuulin isäni kysyvän. "Aleksille. Tuun huomen kotii. Jos en nii laitan viestii" sanoin ja avasin oven. Juoksin ovesta ulos ja lähdin juoksemaan Aleksin taloa kohti.
--
Olin Aleksin ovella. Pimpotin ovikelloa monta kertaa ja koputin oveen. Ovea ei vain avattu.

Huomasin Tommin ja Nikon tulevan tänne päin. "Vittu auttakaa ku tää ovi ei aukea" huutoitkin. Tommi tuli oven eteen ja työnsi minua taakse päin. Tommi otti taskustaan Aleksin talon aivaimen. Tommilla tosiaan on meidän kaikkien talojen avaimet.

Juoksin suoraan Aleksin huoneeseen. Olin shokissa. "Aleksi herää" sanoin ravistaen veristä Aleksia joka makasi lattialla. Aloin itkemään vielä enemmän. Olin paniikissa.

"TOMMI SOITA LANSSI SAATANA!!" Huusin itkien. Tommi teki sen minkä käskin. Niko tuli luokseni ja halasi minua. "Olli ihan rauhassa. Aleksi pääsee sairaalaan ja se hoidetaan kuntoon. Kaikki on hyvin" Niko yrittää sanoa rauhoitellen. Painan pääni Nikon rintakehää vasten.

Pian jotkut lääkärit tulevat hakemaan Aleksin ja vievät sen lanssiin. Minä ja Niko pääsimme mukaan mutta Tommi jäi aleksille siivoamaan verta lattialta ja sieltä sitten lähti kotiinsa. Niko tuli mukaani jotta saisin lohdutusta. Niko on ihana kaveri.
--
Aleksi makasi sairaalasängyssä sideharsot käsissään. Voi mun rakasta ku joutuu kärsii ihan liikaa. Koulukiusaaminen, perheen menettäminen, itsetuhosuus ja vitutus. Ois vielä enemmän paskoja asioita joita se on joutunut kärsiä.

Niko piti minua halauksessa. Itkin nikoa vasten. Kumpa vain Aleksi heräisi. Aleksin ei pitäisi kokea tämmöistä. Hän on niin ihana ihminen.

"Niko m-mitä jos Aleksi yrittää joskus i-itsemurhaa" sanoin ääni väristen. "Olli älä ajattele tommosia. Ei se tekis niin" Niko sanoo ja halaa minua vielä enemmän. Nyyhkäisen ja haukottelen.

"Olli nuku vaan. Mä pidän sua kokoajan mun lähellä ja herätän sut heti ku Aleksi herää" Niko sanoo. Hymähdän hieman ja pian vaivun syvään uneen.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sanoja 366. Haluun samanlaisen ystävän mitä Niko tässä tarinassa on<3

I Will Never Forget You // OleksiWhere stories live. Discover now