Like A Blood Brother

22. Luku|"Ihan päin honkia"

⚠️Ilmoitusluontosta asiaa! Mä toivon, että kaikki on lukenu näitten mun kirjojen kuvaukset ja tietää, mitä nää sisältää. Oon tässä saanu selville, että aika moni lukijoista on kuitenki vielä ala-asteella ja pistin itteni syylliseen asemaan, ku osa asioista on sellasia, mitä sen ikäset ei ymmärrä, vaikka saattavat ite niin luulla. En kuitenkaan aijo ottaa vastuuta kenenkään traumoista tai muusta, koska olen ilmoittanut, etten käytä varoituksia jne. Eli perjaatteessa kirja soveltuu ehkä parhaiten sanotaan 13-vuotiaasta ylöspäin, mutta eihän mulla oo mitään sanottavaa siihen, mitä kukaki lukee. Tiedän, että mun ikäsen pitäis jo osata ajatella, mutta ilmeisesti en. Vielä selvennykseksi kerron senkin, että oon 15-vuotias, enkä koe olevani "vanha" vaan ihan lapsi vielä itekki, mutta kuitenki henkisesti kasvanut. Otan mielelläni kaikki vihakommentit ja kannanotot vastaan.🦆

<><><><><><>

Olli tuli viereeni istumaan ja huomasi minun olevan ajatuksissani. "Mitä mietit?" Hän kysyi varovasti. Vilkaisin tätä ja tajusin, etten pysty katsomaan tuota silmiin. "En mitää. Vähä vaa väsyttää." Vastasin. "Varmastikko?" Hän kysyi. Ei tainnut mennä läpi. "Joo." Olli asetti kätensä reidelleni. "Anteeks vielä. Mä lupaan vähä rauhottua." Tämä sanoi yrittäen edelleen luoda katsekontaktia kanssani. Päätin sitten katsoa tähän. "Ei se haittaa. Mua vaan vähä masentaa. Ja...nii, en tiiä. Mut älä musta huolehdi. Kyl tää menee ohi." Kerroin. Tunsin Ollin silittävän reittäni. "Okei. Mut muista et sä voit puhuu mulle, jos sä haluut." Tämä sanoi. En kyllä edelleenkään tiedä, menikö selitykseni läpi.

Joelin POV:

"Mennäänkö käymään välipalalla?" Kysyin Emmiltä. "Joo!" Hän huudahti ja alkoi hyppiä innoissaan. Näytti siltä, ettei hän pääsisi kovin helposti pallomerestä pois, joten nostin hänet. Sitten tämä lähti taas juoksemaan.

"Mennääks välipalatauolle?" Kysyin Tatulta, joka ajoi polkuautollaan ohitseni. "Joo. Mää muuten voitin Joonaksen." Tämä sanoi. "Aijaa. Vaikka Joonaksella on ajokortti. Silti se hävis sulle?" Kysyin leikkisästi. "Joo. Se törmäs kerran reunaan."

Emmi halusi reppuselkään ja Tatu ilmeisesti halusi todistaa, että kiipeilysokkelon kautta tämä pääsisi nopeammin kahvioon. Saavuimme Ollin ja Aleksin luo. Tatu oli ollut meitä nopeampi. Istuimme pöydän ääreen ja huomasin Ollin käden silittävän Aleksin reittä. Olikohan näillä ollut jokin keskustelu meneillään täällä? "Mitäs ootte tehny?" Aleksi kysyi katsoen Tatua ja Emmiä. "Mää menin pallomeleen." Emmi ilmoitti ja yritti kurkottaa pillimehua, jonka Olli oli tälle ostanut. "Aijaa. Pysyitkö pinnalla?" Aleksi kysyi kiinnostuneena. "Joo, mutta Joeli hukku." Emmi sanoi. "Pitäisköhän se käydä pelastamassa?" Olli kysyi. Katsoin tätä hymyillen. Kaikki kyllä heittäytyivät näiden kahden läsnäollessa. "Joo valmaan, mutta syyään eka." Emmi sanoi ja otti Joonaksen ojentaman pillimehun pieniin käsiinsä.

"Mää ja Joonas ajettiin autoilla ja mää voitin sen." Tatu kertoi. "Eikö Joonas pärjänny? Vaikka se on jo aikuinen." Olli ihmetteli. "No ei. Se ajo ihan päin honkia." Tämä sanoi. Meitä rupesi naurattamaan. "Mitenköhän se on saanu ajokortin?" Aleksi kysyi. "Se on varastanu sen." Tatu vastasi ja haukkasi sämpylästään. Katsoimme Joonaksen kanssa toisiamme. Eli minä olin siis nyt hukkunut ja Porko oli varastanut ajokorttinsa. Lisäksi tämä oli ajanut ihan päin honkia.

"Noni. Nyt vissiin jaksaa." Olli totesi, kun lapset olivat syöneet eväänsä. "Joo." Tatu sanoi. "Voinko mää mennä tonne?" Hän kysyi osoittaen leikkialuetta. "Joo voit. Me ollaan tässä, jos tulee asiaa." Sanoin ja katsoimme, kun tuo juoksi pois näkyvistä. "Mää haluun lamboliinille." Emmi sanoi heilutellen jalkojaan ja osoittaen taaksemme. "Lähtiskö Joel sun mukaan?" Olli kysyi. "Ei se voi, ku se on hukkunu." Tämä vastasi. "Mää voin mennä. Ootte sitte tässä." Joonas sanoi ja nosti Emmin selkäänsä. Nyökyttelimme.

Kävimme ostamassa kahvit ja istuimme takaisin pöydän ääreen. "Mitäs te ootte tehny?" Kysyin katsoen tenttaavasti näitä kahta, jotka vilkaisivat nopeasti toisiaan. "No enimmäkseen juteltu." Aleksi sanoi. "Nii. Käytiin me tuollaki." Olli sanoi osoittaen puistoaluetta. Nyökkäsin. "Onks nuo sitte kummalla yötä?" Jatkoin kysymällä. "No ei olla mietitty hirveesti."

Timeskip 10min:

"Joel!" Tatu huusi ja juoksi pöytämme luo. "Mitä?" "Voiks sää tulla pelaa ilmakiekkoa?" Hän kysyi. "Tottakai." Vastasin ja join loput kahvit. "Mä voin viiä sen." Aleksi sanoi tarkoittaen kahvikuppiani. "Joo. Thänks."

Ollin POV:

Joel oli lähtenyt Tatun kanssa pelaamaan. Huomasin Aleksin katsovan minua. Istuimme hetken vain hiljaa. "Otanks mä lapset mun luo?" Kysyin. "Voitte te kyl olla munki luona. Nii sun ei tarvis olla yksin niitten kaa." Tämä sanoi ja alkoi väännellä tämän reidellä olevan käteni sormia. "Okei. Mun pitää kyl sit käydä kotona." Vastasin. "Joo. Varmaan Joel ja Joonas on tän illan kans." Aleksi sanoi ja tuijotti kahvikuppiaan.

"Hei Aleksi. Oikeesti. Sä oot tosi outo ja poissaoleva." Huomautin. Tämä vilkaisi sivusilmällä minua. "Enkä oo. Mua vaan väsyttää." Hän sanoi. Olin varma, että tällä olisi oikeasti jotain kerrottavaa. Ehkä antaisin tämän kertoa myöhemmin. Annoin tämän luulla, että uskoin hänen sanomisensa.

Timeskip 3h:

Puin Emmille toppahaalariaan. "No oliks kivaa?" Kysyin hymyillen. "Joo!" Tämä sanoi iloisena. "No hyvä jos oli."

"Voiks sä ajaa mun luo, ku pitäis ottaa kamoja Aleksin luo?" Kysyin Joelilta. "Joo. Meneeks muut sit Porkon kyydillä?" Hän kysyi ja nyökkäsin.

Nikon POV:

Olin saanut tämän päivän työjutut tehtyä ja päätin alkaa vähän järjestelemään treenikämppää. Tämä tosiaan oli usein aika sotkuinen, koska eihän täällä kukaan ehtinyt koskaan siivota.

Päätin sitten kesken kaiken laittaa Joelille viestiä.

WhatsApp

Minä: Moro. Mites siellä?

Joel💅: Hyvin. Käytiin Hoplopissa ja nyt ootan autossa, ku Olli on hakemassa kotoa kamoja.

Minä: Nice. Onks Olli muuttamassa?

Joel💅: Se menee täks viikoks Allulle.

Minä: Aa.

Juttelimme työjutuista ja siitä, mitä olin saanut aikaiseksi. Ensi viikolla oli tarkoitus käydä vielä kuvauksissa ja sitten julkaisisimme albumimme. Soitin vielä Kirilille ja sovimme kuvausten tarkemman aikataulun.