Like A Blood Brother

65. Luku|Nollasta sataan

Olli taitaa tajuta, että minua ahdistaa. Mitä tämä aikoo? Haluan pois. Säikähdän, kun tämä nostaa toisen kätensä ja pyyhkii kyyneleen poskelta. "Onks jotain tapahtunu?" Hän kysyy. Nielaisen itkun sisääni. "On, mut en mä osaa kertoo. Ja alkaisin vaan itkee." Sanon varovasti. En uskalla lähteä tästä. Seison seinää vasten jähmettyneenä ja Olli on edessäni pitäen tärisevistä käsistäni kiinni. "Miks sä täriset?" Hän kysyy. "Mähän sanoin jo, että mua pelottaa ja ahdistaa." Vastaan. Säikähdän uudelleen, kun Olli antaa huulilleni pusun. Katson tätä hämmentyneenä. "Ei...Olli ei. Ei tämmöstä." Sanon hiljaa. "Mä en haluu et mun läsnäolo ahdistaa ja pelottaa sua." Hän sanoo. "Mitä sä haluut? Miks sä tulit?" Kysyn.

Ollin POV:

Pidän Aleksin kylmistä käsistä kiinni. Tämän hengitys on tiheää ja tiedän sen johtuvan vain minusta. Työnnyn nopeasti suutelemaan tätä. Aleksi vastaa siihen epäröiden, mutta jatkan silti. Hänen toinen kätensä irtautuu omastani ja se siirtyy rinnalleni. Tajuan yhtäkkiä haluavani Aleksia aivan helvetisti. Ihan liikaa. Jos silmäni olisivat nyt auki, ne sumenisivat hetkellisesti. Tunnen niiden kuitenkin kostuvan kevyistä kyynelistä. Aleksi työntää minua kauemmas noin kolmeksi sekunniksi, mutta tartun sitten hänen kädestään ja jatkan. Vedän tämän seinän vierestä ja kiedon kädet tuon vyötärön ympärille tiukasti. Tämän kädet kiertyvät kaulalleni ja tunnen sormien hipelöivän hiuksiani ja korvaani.

Aleksin POV:

Miksi eron jälkeen kävi taas näin? Nollasta sataan näyttäen taas parilta. En pysty olemaan enää erossa Ollista. Kauan olin uskotellut toisin. Nyt tämä tuli kotiini väkisin ja sai ne tunteet taas esiin. Meinasin jo repiä Ollin paidan pois, hypätä tämän syliin ja...saakeli...sitten tajusin. Erkanen Ollista ja joudumme molemmat hengittelemään hetken. "Olli. Ei. Me ei olla yhessä. Siihen on syy, miks erottiin." Sanon. "Nii. Tyhmä riita asiasta, josta sovittiin yhessä, ettei niin käy." Olli jatkaa. "Mun ei kuulu olla sun kans. Mä oon pettäny sua ihan liian monta kertaa." Sanon. "Se Nikon kans oli tehtävä. Ja siel Joonan synttäreillä olit kännissä." Olli muistuttaa. "No joo, mut entä jos mä kerron, et oon nukkunu Porkon kans samassa sängyssä päällekkäin puol alasti?" Kysyn ja Olli päästää minusta viimein irti. "Oikeestikko? Millon?" Hän kysyy. "Sillon, ku me erottiin ekan kerran." Vastaan. "Ei se sillon oo pettämistä. Sitä paitsi olinhan mäki Venlan kans siellä bileissä." Tämä muistuttaa. "No ihan sama. Sun pitää silti lähtee." Sanon. "Mut meijän piti jutella." Hän yrittää. "Ei. En mä ainakaan pysty. Varsinkaan ton äskeisen jälkeen." "Mut Ale..." "Häivy!" Huudan ja kävelen huoneeseeni paiskaten oven kiinni.

Ollin POV:

Kävelen eteiseen, odotan hetken ja avaan sitten oven. Suljen sen myös, mutta jään sisälle. Aleksi luuli nyt, että lähdin. Pian hän tulee makuuhuoneestaan ja jää katsomaan minua hiljaa. "Meijän pitää päättää, mitä me nyt tehään." Sanon ja Aleksi näyttää samaan aikaan vakavalta ja surulliselta. Sitten tämä vilkaisee keittiöön ja nyökkää sitten. "Jos lupaat, et kumpikaan meistä ei ala huutaa." Hän sanoo. "Lupaan."

Istumme sohvalla ja katselen käsiäni jolloin mieleeni tulee jotain, joka sattuu. Se tulee mieleen sormuksistani. "Me ei siis olla nyt yhessä." Aleksi toteaa ja katsoo minua. Nyökkään katsomatta takaisin. "Mut mä haluun pitää välit. Ollaan kuitenki samassa bändissä. Kyllä me osattais tulla toimeen." Sanon. "Mm. Anteeks Olli. En mä halunnu riidellä. Enkä suuttua." Tämä sanoo. "Kyl mä ymmärrän. Ei munkaan ois pitäny suuttuu sulle. Varsinkaan tommosesta jutusta." Sanon. "Eli onks meillä kaikki hyvin?" Aleksi kysyy. "Joo..." Vastaan yrittäen hymyillä.

Timeskip 3 päivää:

Klo 12:05:

Nikon POV:

Olimme aloittaneet taas treenit joulun jälkeen ja jatkoimme UMK:kappaleemme hiomista. Minä ja Joel olimme äänittämässä vuorotellen laulua ja Joonas oli luvannut käydä ostamassa kaikille ruokaa. Tommi oli halunnut harjoitella treenitilassa rauhassa, joten jäljelle jäivät vain ne kaksi vasta eronnutta. He istuivat taukotilan sohvalla vierekkäin ja katsoivat Aleksin puhelimesta jotain. Näytti siltä, että riita oli saatu sovittua. Joel taisi huomata saman kuin minäkin. "Kato nuita." Hän sanoo nyökäten heihin päin. "On tainnu lapsen saada sovinnon aikaseks." Totean. "Jep. Ensin toinen heitti hiekkaa toisen silmään ja kostoksi se toinen sitten pudotti tämän keinusta. Mutta nyt ne on sopinu." Joel toteaa. Alan nauraa. "Juuri näin." Vastaan.

<><><><><><>

🌈Mini story:

Aleksi 5v. hengaa jossain keinul ja sit Olli 6v. kova jätkä tulee kurahousut jalassa sanomaan et niitten talo on isompi ku Aleksin perheen. Sit Aleksi suuttuu, ottaa lapion maasta ja heittää Ollin silmiin hiekkaa. Sitte Olli kostaa ja pudottaa Aleksin keinusta...(perustuu mun mielikuvaan)

Oli aika herkkää true love-settii.<3