Like A Blood Brother

46. Luku|Loput ykkösellä

Ollin POV:

Tuijotin Aleksia. En saa silmiäni irti hänestä. Olin, kuin vastarakastunut. Tunteeni häntä kohtaan ovat niin vahvat, etten osaisi edes näyttää niitä. En edes tajua, kun Tommi yrittää puhua minulle. En myöskään sitä, että suuni on hieman raollaan ja kuola valuu hitaasti. Unohdan sen että kädessäni on pullo, unohdan sen että olemme baarissa, unohdan mitä olimme tekemässä. Mitä minuutin aikana tapahtui? Olenko aineissa? Mitä Aleksi juotti minulle? Juon loput ykkösellä ja silloin Aleksi katsoo minua. "Moi." Sanon oudosti. Kiril ja Santeri alkavat nauraa minulle. "Moi." Aleksi naurahtaa takaisin. "O-oonks mä ikinä sanonu kuin komee, söpö, seksikäs, ihana ja hauska sä oot? Kysyn ja nostan käteni tuon leualle. "Oot. Monesti." Hän vastaa. "En tarpeeks monesti." Sanon.

"Taitaa limppalit nousta Ollilla päähän." Tommi sanoo. "Sehä kerkes paris minuutis kovempaan humalaan ku Allu." Mikko jatkaa. "E-eN mÄ oOo HuMaLaSsA." Väitän, koska hyvinhän pystyin esimerkiksi puhumaan. Olen juomassa pullostani, mutta huomaankin sen olevan tyhjä. "HeI! KuKa TäN jOi?" Kysyn. "Tais olla yks Olli. Lähti sen jälkeen käymään jossain toisessa ulottuvuudessa." Santeri vastaa. Se kuitenkin menee minulta ohi. Nostan pullon pöydälle ja päädyn taas tuijottamaan Aleksia. "Mitäs sä suunnittelet?" Mikko kysyy, mutten edes vastaa siihen.

Aleksin POV:

Olli oli päätynyt viimein känniin. Tämän puhe lähenteli Joonaksen puhetta, ja hän oli muuten taas kadonnut. Huomasin Ollin tuijottavan minua syvällä katseella. Sain tuosta kylmät väreet ja omalla tavalla minua alkoi huvittaa katsekontaktin aikana. "Mitä täs nyt tapahtuu?" Kuulen Santerin kysyvän. "En tiiä." Vastaan katsoen tuota samalla. "Varo Aleksi." Tommi sanoo ja katson ensin häntä kunnes nään Ollin sivusilmällä siirtyneen lähemmäs minua. Tämä liu'uttaa kätensä hitaasti sisäreidelleni ja lopulta istuu syliini hajareisin. Katson tätä hymyillen ja Santeri istui huvittuneen näköisenä vieressäni. "EnNeN kU hAnKiTaAn LaPsIa, NiI mÄ hAlUaIsIn VäHä SuA." Olli kuiskaa korvaani ja kietoo kätensä kaulani ympärille. "Oho. Teillä on semmosia ollu suunnitteilla." Tommi virnuilee. "Joo, Olli lupas." Vastaan. "NiI lUpAsIn." Tämä sanoo kääntäen katseen muihin. "Ja mä jo luulin, että Aleksi oli paremmassa hiprakassa." Kiril toteaa. "No niinpä. Sähän tässä alat käymään kierroksilla." Sanon. "HeI nYt...Oo HiLjAa.." Olli sanoo ja lopettaa lauseensa huulilleni. En osannut valmistautunut tähän ollenkaan ja lisäksi jätkät katsoivat vierestä.

Joonaksen POV:

Alkoi olla vähän tylsää ja halusin toimintaa. "VoIkKo NiIlO lÄhTeE mUn KaNs UlOs?" Kysyn Nikolta ja tartun tätä kädestä. "Niilo? Ai haluuks sä siis jo kotiin?" Hän kysyy. "ÖöÖ, eN mÄ tIiÄ." Vastaan. "No oota hetki. Lähetään kohta." Tämä sanoo ja menee ilmeisesti käymään vessassa.

Aleksin POV:

Ei tää yks päästänyt mua pois. En saanut edes sanottua mitään. Ei sillä, että olisin välttämättä valittanut, mutta kun kaikki katsoivat ja kuittailivat tuossa vieressä.

"Hei, näitteks te mihin Porko meni?" Kuulen Nikon äänen. Työnnän Ollin irti minusta ja katson Nikoa ihmeissäni. "Älä sano, et se nyt lähti yksin jonnekki." Tommi sanoo. Kuulosti pahalta. Ilmeisesti Ollikin tajusi tilanteen. Tunsin kuinka poskeni ovat punaiset ja varmasti muutkin näkivät sen. "Pitääks sitä lähtä ettii?" Niko kysyy. "No se on ennenki ollu ainoo vaihtoehto." Tommi vastaa. "LäHeTäÄnKö Me?" Olli kysyy tarttuen käsistäni kiinni. "No se Porko pitäis löytää. Mut ainaki Joona ja Joel pitää viiä kotiin." Hän sanoo. "Onks Olli missä kunnossa?" Tuo kysyy vuorostaan minulta. "Öö no..." Aloitan, kunnes Olli kääntä katseensa minuun. "Nii, vastaappa." Hän sanoo ja alkaa pusutella kasvojani. Alan vähän nauramaan tilanteelle. "No jos jotaki nii ainaki kiimanen se on. Mitä sä teit sille?" Niko ilmettelee. "En mitää, paitsi...ehkä annoin vähä juotavaa." Saan vastattua ja samassa Olli lopettaa. Hän ottaa pöydältä nyt minun pullon, josta olin juonut vain kerran. Näytti kuin olisi yrittänyt juoda sen ykkösellä, mutta jättikin puoleen väliin. "Joo, ehkä me mennään kotiin. Mut soittakaa jos tarvitte apua." Sanon. "Okei. Pärjäätteks kotiin kahestaan vai tilaanks mä taksin?" Niko kysyy. "Kyl me varmaan pärjätään."

Muut olivat lähteneet viemään Joelia ja Joonaa kotiin ja etsimään Porkoa, mutta me kaksi jäimme vielä baariin. "Rakas. Lähetäänkö kotiin?" Kysyn silitellen tämän hiuksia. "JoO kOhTa, MuT tÄä PiTäÄ jUuA lOpPuUn." Hän sanoo ja ottaa pullon pöydältä. "Haluuks sä juua sen?" Kysyn. "JoOo, TaI...eMmÄ tIiÄ." Hän sanoo. "No siitä vaan." Vastaan. "EtKö Sä HaLuU, eT mÄ jUoN? KoSkA sIt Mä En TeE sItÄ." Olli kysyy katsoen minua vakavana. "Ei, kyl sä saat. Sitä vartenhan me tultiin tänne." Vastaan ja silitän tämän poskea. "OoNkS mÄ sÖpÖ?" Hän kysyy. Naurahdan vähän ja vastaan: "Oot. Tosi söpö. Ja vähä hölmö."

Olli oli juonut juomansa loppuun ja olimme lähdössä. Autoin tätä ulkovaatteiden kanssa ja lopuksi annoin tänne pusun. Aijon pitää häntä koko matkan kädestä. Yllätykseksi Olli lähtee vetämään minua. Ja kaiken lisäksi ihan väärään suntaan. "Hei, mä asun tuolla." Huomautan osoittaen taaksemme. "Aa JoO."

"MeNnÄäN tOnNe." Olli ehdottaa osoittaen valaistua metsän poikki menevää hiihtolatua. No mikäs siinä. Eihän siellä näin yöllä varmaan hiihtäjiä ole. "Okei. Mennään sinne." Vastaan. Oma promilleprosenttini oli ilmeisesti laskenut. Ollilla se puolestaan oli viimeminuuteilla noussut entisestään. Kesken matkan Olli yhtäkkiä pysähtyy ja halaa minua. "VvItTu Mä RaKaStAn SuA." Hän sanoo. "Mäkin rakastan sua." Vastaan. Olli oli itseasiassa aika symppis, vaikka olikin kännissä. Hän ei nimittäin alkanut riehumaan tai tekemään tyhmyyksiä, niin kuin Joonas. Tai siis, ainakaan vielä. Korostan sanaa vielä, sillä tiedostin jääkaapissani olevan lisää alkoholipitoisia juomia.