27. Luku|"Sä et haluu tietää..."

1.4K 95 41
                                    

Joelin POV:

Istun studion sohvalla läppäri sylissäni. Kello on kohta yksi, enkä ole vielä syönyt. Päätän siirtyä läppärin kera keittiöön ja otan eväät kuluneen valkoisesta jääkaapista. Katson lasiseinien läpi, kun Niko harjoittelee pianolla jotain kappaletta treenitilassa. Sitten kuulen ulko-ovelta ääniä ja käännän katseeni sinne. Aleksi riisui takkinsa ja tuli pöydän ääreen minua vastatusten. Katsoin tuota hetken. "Kaikki ok?" Kysyn, koska siltä ei näyttänyt. "Mun vanhemmat tulee tänään käymään, enkä oo kertonu vielä Ollista ja lapsista." Hän selittää ja ottaa koneen esille. "Pitäiskö teijän sit vaan kertoo? Teistä ja lapsista. En mä usko, että ne ottaa pahalla." Ehdotan. Aleksi katsoo minua ja näyttää harkitsevan asiaa. "Joo, mun pitää soittaa sille." Tämä sanoo ja ottaa puhelimen taskustaan.

Ollin POV:

Katoin pöydän ja pysäytin Emmin, joka juoksi villin näköisenä ympäri kämppää. Nostin hänet tuolille ja ojensin muovisen Muumihaarukan tälle. "Tatu, tuu syömään." Huudan ja samassa puhelimeni soi. Jäin keittiöön, koska seurasin noita kahta.

Minä: Moi.

Aleksi: Moi. Tota, äiti ilmotti, että ne tulee tänään käymään.

Minä: Okei. Haluuks sä, et mä lähen lasten kans kotiin vai kerrotaanko me?

Aleksi: Mä haluisin, et me kerrottais. Jos se sulle käy.

Minä: Joo, käy. Onks muuten kaikki ok?

Aleksi: Joo on. Vähä mietityttää vaan.

Minä: Mut eihän oo mitään vakavaa?

Aleksi: Ei oo. Oikeesti.

Minä: Okei, no hyvä.

Aleksi: Mut mä en häiritse sua enempää. Heippa rakas.

Minä: Heippa.

"Kuka se oli?" Tatu kysyi ruokaa suussaan. "Aleksi." Vastasin ja kaadoin Emmille maitoa. "Voijaanko me mennä tänään leikkipuistoon?" Hän jatkoi kysymällä. "Joo, voidaan. Tässä lähellä on pari puistoa." Sanon. "Hauvakoila." Emmi tokaisee ja osoittaa Rillaa, joka tepsuttaa keittiöön. Alan hymyillä. Hauvakoila näytti vasta heränneeltä ja se käveli vesikupilleen. "Määki haluun koilan." Emmi ilmoittaa heilutellen jalkojaan innostuksesta. "Sä voit sitte isompana hommata koiran." Vastaan.

Timeskip 4h:

Nikon POV:

Olemme noin puoli tuntia olleet vain hiljaa ja tehneet jokainen omilla koneillamme hommia. "Mites sulla ja Ollilla on menny? Miltä vanhemmuus tuntuu?" Kysyn. Pipopäinen Aleksi kääntää neutraalin katseensa minuun työpöytänsä äärestä. "Meil on menny ihan hyvin. Ja öö vanhemmuus tuntuu...hyvältä." Tämä sanoo ja kääntää katseensa takaisin tietokoneen ruutuun yrittäen peitellä hymyään. "Oho oho. Mitäs? Nyt tulee Kaunisveen suusta jotain ennenkuulumatonta." Joel sanoo nostaen kulmiaan. "Katotaanpa vuoden päästä, mihin tilanteeseen ollaan päädytty." Sanon. Aleksi ei vastaa mitään, vaan yrittää piiloutua koneensa taakse. "Mietippä nyt, ku sä ja Olli oisitte oikeesti vanhempia." Joel sanoo. Aleksi hymyilee oudosti ja katsoo Joelia vilkaisten sen jälkeen minua. "Nii, tai no ehkä mä en sano mitään." Hän vastaa ja yrittää väkisin jatkaa töitä.

Kelloki on melkeen viis. Käyn hakemassa kahvipannusta loput ja palaan jätkien luo. "Soitappa Porkolle. Ihan vaan, et mitä se on nää kaikki tunnit tehny." Joel sanoo ja heittää puhelimeni. "Hui saatana! Hei älä heittele. Mul on tää sumppi tässä, ois voinu loiskuu, tai känny tippuu maahan." Sanon ja vilkaisen Aleksia, joka on puhelimella hyvin keskittyneen näköisenä.

Aleksin POV:

Laitoin Ollille viestiä.

WhatsApp

Minä: Rakas?

Jouduin odottamaan melkein kymmenen minuuttia, kunnes tämä vastasi.

Olli❤: Mitä?

Minä: Ei mulla kyl ollu mitään asiaa. Halusin vaan vähä huomioo.

Olli❤: Aijaa. :) Eiks Niko ja Joel huomioi sua?

Minä: Huomioo sulta*.

Olli❤: Aa, sulla on semmonen ongelma meneillään. Käytiin äsken leikkipuistossa. Ja ennen ku kysyt, nii ruokin Rillan, ruokin lapset, ruokin itteni...

Minä: :)

Olli❤: Ja sitten nuo kolme meni päiväunille.

Minä: Pitäiskö sunki?

Olli❤: Ei ku nyt mulla on omaa aikaa ja aijon käyttää sen hyödyllisesti.

Minä: Eli?

Olli❤: Se sun rangaistus. ;)

Minä: Voi saatana...

Olli❤: Millon sä tuut?

Minä: Puolen tunnin sisällä.

Olli❤: <3

Minä: Miks sulla muuten meni nii helvetin kauan vastata?

Olli❤: Siistippä suu. Sä et haluu tietää...

Minä: Haluunpas.

Olli❤: Et haluu.

Minä: Olli!

Olli❤: Kerro.

Minä: Kerro ite.

Olli❤: Rakas, muistaks sä minkä ikänen sä oot? Välillä alan miettii, et ooks sä 23 vai 10.

Minä: 🖕

Olli❤: Mäki rakastan sua!😘

Like A Blood BrotherWhere stories live. Discover now