84. Luku|Vauhdissa

1.6K 93 107
                                    

👁👅👁 Antaa otsikon kertoa tarina.

<><><><><><>

Ollin POV:

Nousen istumaan Aleksin päälle ja samalla tunnen, kuinka tällä seisoo. Katson poikaystävääni, joka puree huultaan tajuttuaan minun huomanneen asian. Voisinko laittaa hänet kunnolla huutamaan? Ovatkohan muut ulkona vai alakerrassa? Iha vitu sama.

Hetken päästä me molemmat olemme täysin alasti. "Sä saat sit pestä nää lakanat." Aleksi huomauttaa. "Joo, mä pesen sutki." Vastaan ja seuraan, kuinka Aleksin ilme muuttuu minun alkaessa tyydyttämään häntä toisella kädelläni. Noh, ainakin jätkille tulisi selväksi, ettei tähän huoneeseen kannattaisi nyt tulla. Aleksi ottaa peitosta kiinni ja kun hän avaa silmänsä, huomaan niiden oleven tummat ja kostuneet. Kuulen välillä, että alakerrassa soi musiikki. Se sinänsä helpotti, sillä ainakaan puuhamme eivät kuuluisi niin selkeästi.

Yhtäkkiä Aleksi vetää minut makaamaan päällensä ja lopetan. Sitten tämä kääntää minut alleen ja huomaan hänen olevan hengästynyt. Taidan kohta olla itsekin...tämänhetkistä enemmän. Siirrän hänen hiuksiaan korvan taakse. Ne pysyvät siellä kuitenkin aika huonolla menestyksellä. "Pitäiskö sun mennä parturiin?" Kysyn. "No ei." Hän vastaa. "Tai tehään susta samallainen hattarapää ku Porkoki." Naurahdan. "Ei todellakaan. Saat nyt elää tän asian kans." Tuo sanoo ja antaa huulilleni pusun. Ehken antaisi tämän hiusten häiritä. Lyhyen keskustelumme jälkeen Aleksi siirtyy kaulalleni. Tästäkin oli aika pitkä aika. Asetan käteni hellästi tämän päälaelle ja samassa hän vaihtaakin kohtaa. Kuinka ollakaan, se sattui olemaan astetta herkempi kohta ja tässä vaiheessa liiketunnistin olisi hälyttänyt.

Nikon POV:

"Älä ny helvetti sano että oot oikeesti menossa hakee jotai vitun Aliasta." Naurahdan Joonakselle. "No on se ny perkele, jotaki tekemistä pitää olla. Ja mä oon aikasemminki juossu tapahtumapaikan ohi." Hän sanoo. "No mene sitte, jos kerran nii kovasti haluut." Tommi huokaisee ja laskee tyhjän tölkkinsä pöydälle.

Joonaksen POV:

Lähden yläkertaan ja nyt alkoi pikkuisen kaduttaa. Vitut. Samassa Rilla näki, mihin olin menossa ja säntäsi portaita ylös. Se ohitti minut ja meni suoraan Ollin ja Aleksin huoneen ovelle raapimaan. Nappaan sen nopeasti syliini ja samalla kuulen, kuinka Olli huokaisee kohtalaisen kovaäänisesti. Periaattessa, eihän tämä minulle paha ollut, mutta kyllähän yksityisyyden antaminen tällaisessa olisi ihan suotavaa. Kipaisen nopeasti hakemassa pari lautapeliä huoneestamme. Kipitän nopeasti ja hieman paniikin alaisena portaat alas. Pikkukoira chillailee kainalossa ihmetellen, että mitäs helvettiä taas tapahtuu.

"No oliko traumatisoivaa?" Niko kysyy minun tullessa takaisin kellariin. "Ei. Rillasta en kyllä tiiä. Sillä tais olla ikävä Pikku Allua, ku meni rappaa ovea." Kerron ja istun takaisin tuolilleni. "Ootko varma, ettei se mee uudestaan?" Joel huomauttaa. "Ainii, voi perse." "No ei kai se vakavaa oo. Kyl se osaa lopettaakki." Tommi sanoo. "Mut vähän kyl huono omatunto, ku senhän pitäis olla ihan ilmiselvää, että toisten annetaan harrastaa seksiä rauhassa." Selitän. "No joo, onhan se toki yksityisyyden kunnioittamista. Mut älä ota sitä nii vakavasti." Niko sanoo. Nyökkään ja avaan toisen tölkin. "Nii ja iteppä päätti meidän keskuudessa bylsii." Joel toteaa. "Jep." Vastaan hivenen huvittuneena.

Aleksin POV:

Haluan tehdä näkyvän omistusmerkin Ollin kaulaan. Huokailuista päätellen tämä myös nautti siitä. Luulin yhdessä vaiheessa kuulleeni oletettavasti Rillan raapivan ovea. Olikohan se tajunnut, miksi kannattaa lopettaa?

Kun olin mielestäni vahingoittanut Ollin kaulaa tarpeeksi, päätän tehdä jotain, mikä saisi tämän huutamaan. Ehkä huono idea, mutta niitäkin oli toteuteltu jo monen vuoden ajan. Nousen hieman Ollin päältä toisen käteni varaan alkaen sillä toisella hivelemään tämän vatsalihaksia. Ihan vain, koska tiedän sen tuntuvan Ollista kivalta ja...niin tuntuu minustakin. Pian saan jostain varmuuden ja nousen varovasti polvilleni. Katson Ollia ja tämän ilme antoi aika selkeän myöntymisen. Istun hitaasti niin, että lopulta tämä on sisälläni. Meidän molempien suusta kuuluu omanlaiset voihkaisut. Tajusin samalla, miksi tämä sattui niin paljon. Joudun alkuun hengittelemään hetken ja tuo taitaa huomata. "Rakas...eihän sua satu?" Hän kysyy. "Kaikki hyvin...m-mun vaan pitää tottuuh hetki." Vastaan. "Ooks sä varma? Ei meidän oo pakko." Tämä kysyy. Nyökkään ja tunnen silmieni kostuvan hieman lisää.

Liikahdan vähän ja varovasti. Se tuntuu ihan vitusti liian hyvältä, vaikka sattuukin. Olin vihdoin tottunut kipuun vähän, muttei se tulisi olemaan se vahvin tunne. "Ah Aleksiihh..!" Olli huutaa. Jos jätkät eivät tuota kuulleet, niin he ovat silloin ulkona.

Jonkin ajan kuluttua tajuan Ollin tulevan sisääni jolloin hän todellakin näytti päätyneen johonkin taivaaseen. Tai siis...ei taivaaseen. Hetken kuluttua minulle käy samalla tavalla ja kyllä, koko keho tuntui huutavan, että saatana se tuntui hyvältä. Nousen varovasti ylös, eikä se enää satu. "Aleksihh..." Olli aloittaa sanomaan. Katson tätä varmaan aika väsyneen näköisenä. "Noh..?" Kysyn. "O-oota hetkih..." Hän sanoo ja nousee istumaan nojaten taakse käsiensä varassa. Istun yhä tämän sylissä yrittäen parhaani tasoittaa hengitystä. Saan kylmät väreet jopa kurkkuuni, kun nään miten Olli katsoo minua. Saanko itkeä? Voinko omistaa tuon koko ihmisen? Jumalauta, tarvitsen vahvemman sanan kuin rakkaus. Ollia varten.

Yhtäkkiä tämä kääntää minut nopeasti selälleen sängylle ja tulee ihan lähelle kasvojani. Jään vain tuijottamaan hänen silmiään. Uppoudun niihin täysin, enkä siinä hetkessä näe muuta. Nostan käteni hänen poskelleen hellästi. Katsekontakti kuitenkin keskeytyy äkillisesti, kun Olli nouseen päältäni. Tämä vilkaisee minua virnistys kasvoillaan ja siirtyy sitten suutelemaan rintaani. Pikkuhiljaa hän siirtyy alemmas, vatsalle, alavatsalle... Tämä ei olisi varmaan keskeyttänyt toimintaansa, vaikka olisin pyytänyt. Näytti jätkä nimittäin olevan aika vauhdissa.

Olli päättää kuitenkin vielä nostaa katseeensa minuun. "Sä taisit tossa vähä sotkeutua. Ja mähä sanoin, et pesen sut." Tämä selittää. Ai perkele. Kohta huutais Kaunisveen poika. Ja kovaa. Asetan käteni tämän päälaelle painaen sitä jalkoväliini. Mistään ei toki huomannut, että halusin tätä.

<><><><><><>

Mä oon sitte vähintäänki yhtä puhdas ja viaton ku Aveksiki.👼

Öö...hyvää nimipäivää Tatu, Taneli, Daniel ja Daniela.🥲😂

Like A Blood BrotherWhere stories live. Discover now