25. Luku|Isän vaisto

1.4K 89 78
                                    

I'm back! 🦕 Vahvempana ja viisaampana!

<><><><><><>

Aleksin POV:

Olimme kävelemässä kotiin päin pitsalaatikoiden kanssa. Otin puhelimen ja huomasin Joonaksen lisänneen minut näiden ryhmään. Vastasin vain sydämellä ja laitoin puhelimen sitten takaisin taskuun. "Onks jotain sattunu?" Olli yhtäkkiä kysyi. "Ei. Kaikki on hyvin, mut mulla vaan nyt pyörii nii paljon asioita päässä." Selitin. "Helpottaisko, jos kertoisit?" Tämä kysyi. "Mm, varmaan." Mutisin. Mietin hetken. "No mä sitä mietin, et voisiks sä olla mun luona vielä sen jälkeen, ku Laura on hakenu lapset?" Kysyin varovasti. Tuo kyllä oli ehkä vähän kevyempi versio siitä, mitä oikeasti olisin halunnut kysyä. "Joo, jos sä niin haluut." Tuo vastasi ja hymyili heikosti. Yritin olla näyttämättä, ettei se ollut ainoa mielen päällä oleva asia. Otin puhelimen taskusta, koska koko ajan tuli ilmoituksia.

WhatsApp

5 runkkaria ja Aleksi

Minä: Mitä nyt taas..?

Joonas🤪: En tiiä. :)

Minä: Toi ryhmän nimi on kyllä vähä syrjivä. :(

Joonas🤪 vaihtoi nimen 5 runkkaria ja Aleksi nimeen 6 runkkaria

Olli❤: Pikku Allu! 😡 Ei saa olla tuhma.

Joel💅: No äläpä sinä siinä yritä esittää puhdasta.

Olli❤: Mietitäänkö tota ryhmän nimee vielä?

Tommi😎: Joo mielellään...

Niko😈: Kauanko ne lapset on teijän vastuulla?

Olli❤: Perjantaihin asti. Ja Aleksilla on jo nyt henkinen romahdus käynnissä.

Tommi😎: Oliks Allu raskasta?

Niko😈: Ai mä kuvittelin, et Aleksi olis hyvä isä.

Minä: Nii mä oonki! Tai olisin...

Katsoin sivusilmällä ja näin Ollin hymyilevän.

Tommi😎: Ei mitään paineita sit sijaisvanhemmille, mutta meillä on perjantaina keikka.

Minä: Älä käännä lusikkaa haavassa!

Joel💅: Nii on ja Pikku Allun pitäis ilmottaa, että pääseekö se.

Minä: Pääsen. Mul on koko päivä vapaa.

"Kuin kauan sä haluut, et mä oon sun luona?" Olli kysyi. Laitoin puhelimen taskuun. "En mä tiiä. Niin kauan ku sulle käy." Vastasin. "No mähä voisin olla vaikka kuin kauan, mut mulla on myös oma koti, josta maksan." Olli sanoi hymyillen. "Aa okei. Kyl mä ymmärrän, jos sä haluut mielummin asua yksin." Sanoin pokkana.

Kotiin päästyämme Tatu ja Joonas tulevat hakemaan pitsat meiltä. Riisun kenkäni ja takkini ja kävelen suoraan huoneeseeni. Menen peiton alle otettuani hupparin pois. En ollut laittanut valoja päälle. Kuitenkin ikkunasta kajasti katuvalot. Suljin silmät, kun kuulin Ollin tulevan huoneeseen. Halusin esittää nukkuvaa. Tämä istui viereeni sängylle ja haroi hiuksiani pois kasvoilta. "Aleksi, nukuks sä?" Tuo kuiskaa. En vastannut, vaan yritin hengittää mahdollisimman raskaasti. Ollin käsi alkoi silittää kylkeäni hitaasti. Miksi tämä ei vaan mennyt keittiöön? Miksi hän jäi viereeni?

Hetken päästä tunnen kevyen hengityksen kaulallani ja Ollin huulet poskeani vasten. "Rakastan sua." Kuulen tuon kuiskaavan. Tuu sitte mun viereen. Hetken kuluttua tuo meni keittiöön.

Ollin POV:

"Aleksi meni nukkuu, nii ollaan vähä hiljempaa." Sanoin ja muut nyökkäilivät.

Timeskip 1h:

"Olli, väsyttää." Emmi mutisi hieroen silmiään unisen näköisenä. "Muaki." Tatu sanoi. "Mennäänkö pesee hampaat?" Kysyin. Emmi nyökkäsi ja nostin tämän syliin. Tatu meni omatoimisesti pesemään hampaitaan. Koska Emmi oli vielä niin pieni, ei tämä osannut kunnolla vielä pestä hampaitaan, joten autoin tätä siinä. Avasin vielä lopuksi tämän pienellä ponnarilla olevat hiukset ja kannoin tytön olohuoneeseen.

Olin laittanut hetki sitten levitettävälle sohvalle pedit. "Voinko mää soittaa äitille?" Tatu kysyi. "Joo." Vastasin ja etsin Lauran numeron puhelimestani. Huomasin Emmin olevan jo tosi väsynyt ja peittelin tämän värikkäisiin Muumilakanoihin. Tyttö näytti äärimmäisen söpöltä ruskeassa nallehaalarissaan. Mäki haluun lapsen, että voin pukee sille sit tommosia.

Tatu ojensi puhelimeni lopetettuaan ja hieroi vielä silmiään mennen sitten peiton alle. "Hyvää yötä Olli." Molemmat sanoivat. "Öitä." Kuiskasin ja varmisti vielä, että molemmat nukahtivat. Tajusin vielä hakea näille molemmille laukuistaan pehmolelut. Sen varalta, että tulisi vaikka koti-ikävä.

Istuin Joonaksen ja Joelin seuraksi pöytään. "Aika ihania lapsia. Tais olla aika pitkä päivä." Joonas sanoi hiljaa. "Ihan selkeesti joku isän vaisto heränny." Joel sanoi hymyillen. Hymyilin takaisin. "Ei mullakaan oo mitää lisättävää." Joonas totesi ja joi vesilasistaan. "Mites se sun mies?" Joel kysyi. "Sitä vissiin väsytti. Ja tais muutenki olla vähä huono päivä." Kerroin. "Monelta te aattelitte lähtä?" Kysyin. "Varmaan ihan kohta. Kello on kuiteski jo kymmenen ja huomenna pitää hoitaa heti aamusta pari puhelua ja laskua." Joel vastasi venyttäen selkäänsä. "Ootteks te miettiny yhteen muuttamista?" Joonas kysyi. Nostin samalla jalkani viereiselle tuolille ja nojasin seinään. "Ei oikeestaan. Ehkä se Aleksi vähä vihjaili semmosesta." Kerroin, kun tajusin sen, mitä tämä oli yrittänyt silloin sanoa. Joonas nyökkäsi.

Timeskip 30min:

Joonas ja Joel olivat jo lähteneet. Puhuin vielä hetken Lauran kanssa puhelimessa. Tajusin sen jälkeen, etten ollut puhunut omille vanhemmillekaan moneen kuukauteen. Toisin kuin Tomppa. Hän kävi porukoidensa luona joka kuukausi. Voisin ehkä käydä itsekin jossain vaiheessa. Vaikka Aleksin kanssa. Hoidin vielä iltatoimet ja kömmin sitten poikaystäväni viereen. Otin oman tyynyn ja peiton. En nimittäin tiennyt, halusiko Allu nyt hetken omaa tilaa. Selvästi tämä huomasi minun ilmestyneen viereensä, sillä hän nosti peittoani ja tuli ihan minuun kiinni. Käännyin kyljelleni vastatusten vieruskaveriani. Aloin silittää ja pyöritellä tuon takaraivon hiuksia sormillani. Aleksi asetti otsansa kiinni rintaani. Hengitin pari kertaa tuon tuuheisiin hiuksiin painaen sitten huuleni niihin. Ottamatta pois.

<><><><><><>

Mitä haluisitte, et tässä kirjassa tapahtuis? Oon siis kirjottanu juonenkulun/tapahtumat jo, mutta voin tehä lisäyksiä ja ottaa ideoita vastaan, jos niitä tulee. (En ota kaikkia, en välttis ollenkaan, mut let's see.)

Like A Blood BrotherWhere stories live. Discover now