55. Luku|Vitu nälkäne

1.4K 94 42
                                    

Ollin POV:

"Olli, rauhotu. Sun iskä on kotona." Aleksi sanoo. "Rauhotu? Mitä se tarkottaa?" Kysyn leikkisästi. "No en mä osaa selittää sitä." Tämä tunnustaa ja alkaa hiplailla hiuksiani. "Teeppäs ne saparot nyt." Sanon ja käyn hakemassa ponnarit. "Mites sä nyt piristyit?" Aleksi ihmettelee ja nousee istumaan. "No kun sinä löit minua." Sanon esittäen katkeraa. "Se oli vaan rakkauden tunnustus. Ja sitä paitsi se oli vaan läppäsy poskelle." Hän sanoo. "Noni nyt Allu hiljaa ja tee ne saparat mulle." Sanon ja istun tämän viereen. "Mitä jos mä puhun vahingossa?" Aleksi kysyy alkaen räveltää hiuksillani. "No sitte mä läppäsen sua ihan jollekki muulle poskelle." Vastaan ja huomaan tämän alkavan pidätellä nauruaan. "Okei, siinä tapauksessa mä en ees yritä olla hiljaa."

Aleksi saa saparoni valmiiksi. "Mulla on itseasiassa nyt energiaa." Sanon ja heilutan päätäni. "Pitääkö mun varoo?" Hän kysyy ja nousee sängyltä. "Ei kannata ees yrittää." Sanon ja nousen tämän perässä. Aleksi menee reppunsa luo, joka on työtuolin päällä. Käännän tämän minua vastatusten ja halaan aloittaen samalla katsekontaktin. "Mullapa on maailman ihanin poikaystävä." Aleksi sanoo kallistaen päätään. "No mä oon kyllä kieltämättä aika ihana." Totean. "Mut käydään viel pesemässä hampaat." Tämä sanoo. "Joo."

"Meetteks te jo nukkuu?" Kuulen isän huutavan olohuoneesta. "Varmaan kohta." Vastaan. "Mua ei kyllä itseasiassa väsytä." Aleksi ilmoittaa huuhdellessaan hammasharjaansa. "Mä meen sit varmaan yksin nukkuu." Sanon katsoen itseäni peilistä. "Joo, käy." Tämä sanoo pokkana. "Väärä vastaus." Moitin. Sitten kuulemme, kun äiti tulee Rillan kanssa lenkiltä ja musta töppöjalka lähtee yläkertaan. "Voi raukka. Nyt se hätääntyy ku ei löydä sua." Sanon. "Rillaa." Aleksi kutsuu koiraansa vessan ovelta. Tämä taapertaa hänen luokseen ihan märkänä. "Sillä oli aika hauskaa. Ja kun käytiin tossa metsäreitillä, nii lumikasoilta ei oikeen voinu välttyä." Äiti selittää.

Kävelen Aleksin perässä yläkertaan ja portaiden jälkeen kaappaan tämän selän puolelta halaukseen. Kurottaudun tuon olan yli ja alan pusutella tämän kaulaa. Aleksi asettaa kätensä omieni päälle ja kääntää sitten kasvonsa minuun. Keskeytän hommani ja katson Aleksin sinisiä silmiä. "Hm. Voi minun rakas." Sanon yritten näyttää söpöltä. "Itse olet." Tämä sanoo ja kurkottaa suutelemeen minua. Vähitellen Aleksi kääntyy vastakkain kanssani ja suudelma etenee intohimoiseksi. Hivutan käsiäni tämän hupparin alle ja Aleksi pitää omiaan vuoroin hartioilla, poskilla ja hiuksissani. Saan kylmät väreet tämän huokailusta.

Aleksin POV:

Hetkemme keskeytyy, kun kuulemme pikkukoiran könyävän portaita yläkertaan. Kuulostaa, että iltavillien toinen kierros on alkamassa. Olli kaappaa Rillan syliinsä ja istuu sängylle leikkimään sen kanssa. Jotain hän myös alkaa lässyttää sille. Samalla alakerrasta kuuluu todisteita siitä, ettei meidän puuhia jaksanut enää kuunnella selvinpäin. Otan hupparini pois ja istun sohvalle katsomaan puhelinta. Otan Ollista kuvan hänen leikkiessä Rillan kanssa ja lähetän sen ryhmään. Kostoksi.

WhatsApp

5 runkkaria ja Aleksi

Niko😈: Joko se kosi?

Minä: Ei. :(

Joonas🤪: Älä huoli Pikku Allu. Kyl se vielä joku päivä.

Minä: Ehkä. Oishan se tosi aikasta nyt.

Joel💅: NO AIJAA??!!🤯🤦

"Mitä sä teet?" Olli kysyy huomattuaan minut. "En mitää." Vastaan todella läpinäkyvästi, jolloin Olli nostaa Rillan sylistään ja nousee ylös. Käperryn sohvan nurkkaan. "En näytä. Ei kuulu sulle." Kiusoittelen ja se laukaisee Ollissa entistä pahemman uteliaisuuden. "Kylläpäs näytät." Hän sanoo ja tulee päälleni yrittäen ottaa puhelinta kädestäni. "Et ota sitä!" Ulvon ja vilkaisen Rillaa, joka tuijottaa touhua ihmeissään. Samalla suljen puhelimeni, vaikka Olli tietää sen koodin. En ole jaksanut vaihtaa sitä, koska mitä väliä. Tai siis, näytti näköjään olevan väliä. "Otiksä kuvan musta?" Tämä kysyy samalla tavoitellessaan puhelintani. "En!" Vastaan. "En usko. Anna se tänne." Ja kun en vieläkään suostu, Olli päättää käyttää yhtä heikkouttani hyväksi ja alkaa kutittaa minua. "Eiii Olliii! Lopetaa!" Huudan ja yritän turhaan työntää tätä pois päältäni. "Lopetan jos näytät mitä sä teet." Tämä sanoo. "En." Vastaan. Kutittaminen tuntuu vielä pahemmalta, kun ei minulla ole paitaakaan. "Ollih, lopeta jo!" Nauran ja pidän puhelinta tiukasti käsissäni. Olli lopettaa ja luulen tämän lähtevän päältäni. Hän kuitenkin vetää minut sohvalle makaamaan ja istuu päälleni. Pidän yhä puhelinta tiukasti käsissäni ja tuijotan Ollia.

Tämä käyttää seuraavaksi toista heikkouttani ja alkaa suudella kaulaani. Tai se kyllä muuttuu aika nopeasti aggressiivisemmaksi. Ja vielä herkkää kohtaa! "Hhh...Ollih...okei okei tossa." Sanon huokailtua aikani ja annan puhelimeni tälle. "Kiitos." Olli asettuu taas istumaan päälleni ja nousen itsekin makuuasennosta. "Joo. Se on hyvä kuva." Tämä sanoo ojentaen puhelimeni takaisin. Lasken sen lattialle. "Millä tavalla hyvä?" Kysyn. "No siinä oli mun mielestä semmonen iha vitu seksikäs mies, nii tykkäsin." Tämä vastaa. "Älä unoha Rillaa." Huomautan. "No oli siinä seki."

"Sun ois kyllä pitäny syyä se iltapala. Sä oot nii vitu nälkänen, et melkeen söit mut äsken." Sanon. Olli virnistää minulle ja ottaa paitansa pelottavan sujuvasti pois.

Timeskip 30min:

Olen maannut ehkä viisi minuuttia keskellä sänkyä peiton alla. Olli on kaveerannut Rillan kanssa, sillä tällä tuntui olevan vähän yksinäistä. "Laitakko rakas valot pois?" Kysyn. "Joo." Tämä vastaa. Sen jälkeen hän tulee sängylle, vetää peiton yltäni ja asettuu makaamaan puoliksi päälleni. Sitten tuo vetää peiton takaisin. Ollin toinen jalka nojautuu omieni yli ja toinen käsi on omistavaisesti rinnallani, kuin myös tämän pää. Silitän tuon hiuksia ja kurotan kasvoni niiden sekaan. Tämän hiukset tuoksuvat ihanalta. Hennosti sille Ollin pesuaineelle, mutta eniten Ollille itselleen. "Sä tuoksut hyvältä." Kuiskaan ja jatkan puhelimen selaamista. Samassa Rilla loikkaa sängylle ja miettii ilmeisesti yhä, onko Aleksi ja Olli yhdessä uhka vai mahdollisuus. "Eläin!" Olli huutokuiskaa. Nostan sen niin, että Olli voi rapsuttaa sitä. Laitan puhelimen vihdoin pois ja nukahdan nopeasti.

Like A Blood BrotherWhere stories live. Discover now