Vahvoja yhdessä (Niko x Joonas)

20. "Mä oon idiootti"

Nikon pov

Istumme Joonaksen kanssa kotini sohvalla ja juomme kuumaa kaakaota. Ulkona oli alkanut kunnon lumimyrsky kesken matkamme tänne, joten olimme molemmat aika märkiä perille päästyämme.

Olemme molemmat hiljaa ja vain hörpimme kaakaoitamme. Tavallaan tämä tilanne on ahdistava, mutta tavallaan taas ei. Oikeastaan minua hävettää hieman. Lähinnä se, että Joonas joutuu tällä tavalla ikään kuin huolehtimaan minusta, varsinkin sen jälkeen mitä koululla tapahtui. Siitä olen aika häpeissäni, sillä en yhtään tiedä mitä Joonas ajattelee.

"Niko muuten, mä oon pahoillani et salakuuntelin sua ja Joelii siel vessoilla, se oli aika tyhmästi tehty", Joonas sanoo rikkoen hiljaisuuden. "Mm", mumisen vain vastaukseksi. Ei tekisi niinkään mieli puhua hänelle mitään juuri nyt.

"Mut mä haluisin tietää yhen jutun", Joonas jatkaa keskustelua. Käännän katseeni häneen odottaen, että mitä hän aikoo kysyä. "Olitteks sä ja Joel siis alunperin siel vessas juttelemas siitä et ku jotku tyypit nauro mulle käytävillä? Tai siis miks sä olit nii huolestunu siitä?", hän kysyy. Huokaisen. Kai tämä on pakko selittää, vaikka se noloa onkin.

"Mä olin siitä nii vauhkona siks koska mä pelkäsin et ne tyypit kertois sulle yhen jutun mitä tapahtu matikantunnilla...", kerron Joonakselle katsoen käsiäni hieman hermostuneena. "Mitä siel sit tapahtu?", hän utelee. "Jos kerron ni voiks sä lupaa ettet naura?", pyydän. "En naura", hän vakuuttaa.

"Noh siis mä tota.. Mä ajattelin sua ja sit ku ope pyys mua sanoo jonku vastauksen ni häkellyin ja sanoin vaa sun nimen", kerron punan noustessa kasvoilleni. Joonas katsoo minua yrittäen näyttää vakavalta, mutta huomaan pienen huvittuneisuuden hänen silmissään. Hän ei sano mitään, joten päätän jatkaa. "Ni sitte mua nolotti toi ja pelkäsin et mun luokkalaiset kertois siitä sulle ku en tienny mitä aattelisit"

"Ja senkö takii et myöskää halunnu tulla meijän kaa syömää, siis ku sua nolotti?", Joonas varmistaa. Nyökkään. "Voi Niko ei sun ois tarvinnu tota nii paljon hävetä, kyl kaikille käy joskus sillee et on ajatuksissaa tunnilla ja vastaa opelle vähän mitä sattuu", hän lohduttaa.

"No nii mut ku mua kiusataan muutenki ja sit on ne tytöt jotka vainoo mua", valitan. "Ne tytöt muuten oli just ne jotka hihitteli mulle", Joonas sanoo. "Vittu ne ihan varmasti tajus et mä tykkään susta ja nyt ne alkaa pilkata mua siitä sen takii et mä annoin yhelle niistä pakit", valitan lisää painaen kasvoni käsieni suojaan.

Joonas nousee sohvalta ja tulee istumaan lähemmäs minua. Hän nostaa kätensä olalleni. "Hei ei tää oo maailmanloppu", hän sanoo rauhallisesti. "Onhan", intän. "Ei oo", Hän inttää takaisin ja silittää olkapäätäni hennosti.

Nostan pääni pois käsistäni ja katson Joonasta silmiin. Ne katsovat takaisin lempeästi pienen hymyn kera. Sitten jotenkin, yhtään itseni huomaamatta, yhtäkkiä löydän itseni suutelemassa häntä huulille. Hän vastaa siihen. Se kaunis hetki kesti vain vähän aikaa, sillä pian aivoni palaavat takaisin todellisuuteen. Irtaudun Joonaksesta salamannopeasti ja juoksen vessaan lukiten oven.

Tästä tosiaan huomaa, että kuinka hyvin minulla menee elämässäni. Tämä on jo toinen kerta tänään, kun olen piilossa vessassa.

Kuulen Joonaksen koputtavan oveen. "Niko", hän kutsuu minua. "Hei, tuu pois sieltä", hän jatkaa. Istun pöntön kannen päällä kädet kietoutuneena jalkojeni ympärille. "Mä oon idiootti", sanon. "Etkä oo", hän väittää. "Oonhan. Ihan vitun idiootti", vastaan. "Sä et oo tehny mitään mikä tekis susta idiootin", Joonas yrittää, mutta en enää vastaa hänelle.

"Mä en oo sulle vihanen mistään, tuu nyt kiltti pois sieltä", kuuntelen Joonaksen anomuksia. Olen silti vain hiljaa. Sitten jostain kuuluu outoa ääntä. "Niko joku tulee kotiin", Joonas sanoo. Se ääni tuli siis siitä, kun avain kävi lukossa. "Voi helvetti. Okei, mee mun huoneesee, mä tuun kohta perässä", sanon. "Mis sun huone on?", Joonas kysyy. "Ku meet tästä oikeelle nurkan taakse ni se on jo siinä, oves lukee Niko", neuvon. "Okei", hän vastaa ja askelista päätellen juoksee huoneeseeni.

Nyt täytyisi vain itsekin selviytyä ulos täältä vessasta.

_____
Sanoja: 608