Vahvoja yhdessä (Niko x Joonas)

27. Tuijotus

"Mitäs tuijotat?", Joonas kysyy vierestäni virnistellen. "Hyvä sun on sanoo ku ite tölläät Nikoo koko ajan", pistän vastaan. En todellakaan ole jäämässä kakkoseksi tuolle vittuilulle. Joonaksen kasvot lehahtavat punaisiksi kommentistani. Hah! Onnistuinhan.

Näen sivusilmällä, kun Niko pussaa tuota punakasvoista blondia poskelle. No voi kuinka söpöä. No ei, kyllä he ihan söpöjä oikeasti ovat. Sopisivat hyvin yhteen. Toivottavasti he alkaisivat seurustella vielä joskus. Joonaksesta näkee kuinka rakastunut hän on. Ja kyllä Nikostakin näkee, mutta en tunne häntä niin hyvin, että osaisin lukea häntä yhtä helposti.

Olemme olleet luonani nyt hetken aikaa, enkä minä ole saanut silmiäni irti Aleksista. Tiedän etten saisi tuijotella häntä, sillä hän saattaisi ahdistua siitä hyvinkin helposti. En vain voi sille mitään, että hän on syötävän suloinen ja seksikäs.

Hänen revityt mustat farkut ja väärin päin oleva lippalakki pistävät minut sekaisin. Minulla ei ole vitunkaan hajua mitä tämä on, tai miksi tai miten, mutta annan itseni tuntea näin. Eikä se ole näyttänyt Aleksia haittaavan. Hän on vain hymyillyt minulle joka kerta, kun on huomannut tuijotukseni.

---

Kello on puoli kymmenen illalla ja vanhempani lähtivät juuri yötöihin. Alamme poikien kanssa laittamaan nukkumispaikkoja valmiiksi. Niko ja Joonas nukkuvat vierekkäin sohvalla, Olli ja Tommi patjoilla olohuoneen lattialla ja no... Aleksi tulee minun huoneeni lattialle.

Äitini jätti minulle rahaa, jotta voisimme tilata ruokaa jostain. Ihme hössöttäjä, mutta kai se kiva on, ettei tarvitse sitten omia rahoja ruokaan käyttää. Päätimme, että tilaisimme ruuat vähän myöhemmin, sillä kellään ei ole hirveä nälkä juuri nyt.

"Hei lähetääkö kävelylle? Alkaa jotenki tuntuu et tääl sisäl ei saa tarpeeks happee", Niko ehdottaa. "No Joonas voi antaa tekohengityst", tokaisen, ja kaikki alkavat nauraa. Paitsi Aleksi. Hänhän ei tiedä mistä on kyse.

"Joonas ja Niko siis on.. tai emmä itseasias tiiä mitä ne on", Olli yrittää selventää asiaa hänelle. Joonas ja Niko molemmat punastuvat. "Jooh taisin mä tajuta", Aleksi sanoo.

Päätimme kuitenkin lähteä sinne Joonaksen ehdottamalle kävelylle, ja nyt olemme kaikki pukemassa takkeja ja kenkiä päälle. Joonas laittaa Nikolle pipon päähän ja sipaisee hänen nenää suloisesti sormellaan. Toinen nyrpistää nenäänsä ja siirtyy solmimaan kengännauhojaan.

Vihdoin kaikki saavat ulkovaatteet päälleen, ja pääsemme lähtemään. Sovimme, että kävelemme vain päättömästi ja käännymme sitten jossain kohtaa takaisin päin.

Tässähän pimeillä kaduilla kävellessä tulee ihan sellainen päiväkodin parijono fiilis, kun porukkamme on jakautunut kolmeen. Niko ja Joonas kävelevät edellä käsistä kiinni pitäen, Olli ja Tommi ovat keskellä ja minä Aleksin kanssa kaikkien takana. En tiedä miten se tähän meni. Hetki sitten oli vielä niin, että Aleksi jutteli Ollin ja Tommin kanssa ja minä kävelin yksikseen. Kai hän huomasi yksinäisyyteni, ja tuli luokseni. Suloista.

"Harrastaks sä mitään?", Aleksi kysyy. Jos hän olisi yhtään vanhempi tai yhtä avoin kaksimielisyydelle kuin nuo muut, olisin sanonut miten tuon hänen kysymyksensä ajattelin. En kuitenkaan tee sitä. En halua vaikuttaa pervolta.

"Soitan kitaraa ja lauleskelen mut silleen vapaa-ajalla et en missään tunneilla käy. Me ollaan kans Joonaksen ja Nikon kaa musiikkilukios", kerron. "Aijaa mäki tykkään kaikest musiikkiin liittyväst", hän puolestaan kertoo. "Kiva", vastaan.

---

Saavumme takaisin kotiini noin tunnin kävelyn jälkeen. Se väsytti porukkaa enemmän kuin ajattelimme, jonka takia päätämme sittenkin mennä suoraan nukkumaan, ja jättää ruuat välistä.

Kukaan ei yllättäen ollut tullut ajatelleeksi, että hammasharjasta olisi yökylässä hyötyä. Toisin sanoen, se puuttuu kaikilta. Sen takia kaikki purskuttavat suunsa vain vedellä ja jauhavat purkat sen jälkeen, jotta saisivat edes jonkinlaisen raikkaan olon suuhunsa.

Kaikki muut ovat jo käyneet peteihinsä, kun minä vielä käyn tarkistamassa, ettei keittiössä ole hellat tai uuni päällä. Itseni tuntien en ihmettelisi, jos vahingossa polttaisin koko talon yön aikana.

Käyn sanomassa hyvät yöt olohuonejengille, ja menen sitten huoneeseeni, jossa Aleksi jo on. Hän istuu patjallaan ja katsoo jotain puhelimeltaan. Istun sängylleni ja alan tuijottaa häntä. Anteeksi nyt vaan. En minä muuhunkaan pysty.

Hän pistää puhelimensa pois ja kääntää katseensa minuun. Tuijotamme toisiamme hetken silmiin, kunnes Aleksi nousee ylös. Nousen itsekin ja menen hänen luo. Tarraan hänestä kiinni ja painan hänet seinää vasten. Suutelen häntä huulille ja hän vastaa siihen. Tartun hänen käteen ja vien sen paitani alle. Hän hivelee yläkroppaani hieman kylmillä käsillään.

Nostan hänet vyötäröltä ilmaan ja lasken sängylleni mennen itse hänen päälle. Hän vetää minut takaisin ahnaaseen suudelmaan. Pystyn aistia hänen huuliltaan sen, että hän haluaa minua yhtä paljon kuin minä häntä.

_____
Sanoja: 686

Jooh. Kertokaa toki ajatuksia tästä. :)

Ja vittu oon itkeny koko yön ja aamun sille et bc lähtee sinne amerikkaa 😭😭😭