Vahvoja yhdessä (Niko x Joonas)

25. Ihanaa

Pitsoja syödessämme Joel vilkuilee minua jotenkin merkitsevästi. Vastaan siihen kysyvällä katseella. Hän nyökkää Nikoon päin. Nyt katson häntä vielä kysyvämmin. Mitä Nikosta?

"Urpo ku et tajuu", hän älähtää minulle. "No mitä Nikosta?", kysyn. Hän pyöräyttää silmiään. Miksi hänen on aina pakko olla noin ärsyttävän salaperäinen? Tiedän olevani silloin tällöin vähän urpo, ja sitä suuremmalla syyllä Joelilla olisi aihetta sanoa suoraan mitä yrittää minulle säälittävällä vilkuilullaan viestittää.

"Tykkäätsä tosta?", hän tokaisee kysymyksen. "Mistä?", kysyn. "No Nikosta", hän selventää. Nytkö hänkin sen jo huomasi? Mitä epäilyttävää olen muka tehnyt, että se tuolla tavalla läpi näkyy?

Luovutan saman tien ajatusten suhteen siitä, että lähtisin kieltämään Joelin kysymystä. Tottahan se on. Ja jos nyt väittäisin vastaan, niin Joel inttäisi siitä niin kauan, että myöntäisin sen. Pääsen vain helpommalla, jos myönnän suoraan.

Lasken katseeni nukkuvaan Nikoon ja hymyilen vähän. "Taidan mä tykätä", sanon hiljaa. Joelin virne levenee. Vittuako siinä ilmeilee. Jos Niko nyt olisikin hereillä, kuolisin häpeään. Se olisi noloa, vaikkakin Niko on varmasti jo aavistanut minun pitävän hänestä takaisin.

"Sano se sille. Kaikki näkee et se on ihan lääpällään suhun", Joel sanoo. "Must tuntuu et se on aika säikky tälläsis asioissa, varsinki ku sitä kiusataan koulus. En haluu et sitä sit alkaa ahistaa", selitän. Joel nyökkää hymyillen.

Pitsalautasemme alkavat ammottaa tyhjyyttään, jolloin kaikki paitsi minä ja Niko nousevat pöydästä. Olli ottaa minunkin lautasen ja vie sen tiskipöydälle muiden lautasten sekaan. Muut lähtevät keittiöstä meidän vielä jäädessä sinne. Joel iskee minulle silmää mennessään, ja minä pyöräytän omiani hänelle.

Otan puhelimeni jälleen esille ja alan selata sitä. Eipä tässä muutakaan ajan vietettä keksi. Toki voisin tuijotella Nikoa, joka yhä nukkuu olkapäätäni vasten söpön näköisenä. En silti ehkä montaa tuntia sellaiseen osaisi aikaa kuluttaa, vaikka jonkin aikaa voisinkin. Niin hyvännäköinen hän on.

"Joonas", kuulen hiljaisen äänen korvani vierestä. Käännän katseeni Nikoon, joka avaa silmänsä ja katsoo minua. "Mä kuulin mitä te puhuitte", hän sanoo hymyillen. Tunnen punan nousevan kasvoilleni. Voi perse... "Tykkääks säki musta?", hän kysyy. Katson hänen silmiä hymyillen nyt itsekin. Miten noille silmille voisi edes yrittää valehdella?

"Tykkään", vastaan hiljaa. Nikon hymy levenee, kuten omanikin. Vien käteni hänen takaraivolle ja vedän hänet hellään suudelmaan. Tämä on jo neljäs tällainen kahden päivän sisään. En voi paljoa muuta sanoa, kuin että ihanaa. Tämä on ihanaa. Niko on ihana.

Aion tehdä hänen elämästään taas onnellisen. Vaikken niitä kiusaajia kuriin saisikaan, niin ainakin nyt Nikolla on minut. Ja kaikki muutkin jätkät. Me olisimme tästä lähtien hänen tukena milloin ikinä hän sitä vain tarvitsisikaan. Ja vaikka ei tarvitsisikaan, olisimme silti.

Havahdun siihen, kun Niko erkanee suudelmasta, joka vahingossa kesti suht kauan. Hän vain katsoo minua silmiin niin onnellisen näköisenä. Nuo silmät ovat kauneimmat silmät mitä olen nähnyt. Voisin tuijottaa niitä 30 tuntia putkeen.

"Sul on kauniit silmät", kuiskaan. Niko hymähtää ja painaa huulensa takaisin siihen, mistä aivan äskettäin irtautuivat. En valita. Mieluusti käytän vaikka loppuillan Nikon suutelemiseen. Ainoa mutta on se, että jos jätkät sattuisivat näkemään, he puhuisivat siitä ainakin seuraavat kaksi viikkoa.

Erkanemme tällä kertaa lyhyemmästä suudelmasta. Vedän Nikon lämpimään halaukseen. Yritän tällä tavoin ikään kuin viestittää hänelle sitä, että olen valmis suojelemaan häntä kaikelta vaikka loppuelämäni. Toivon, että hän myös edes jotenkin tajuaisi sen.

"Tiäkkö, mä haluun olla tässä aina. Tässä ollessani mun ei tarvii miettiä kiusaajia tai mun vanhempia tai ulkomaailmaa. Sun kans on hyvä olla", hän sanoo. Olen 99% varma, että sydämeni suli juuri. Voisin alkaa itkemään. Rutistan Nikoa tiukemmin, sillä jokin reaktio tuosta minun on pakko antaa ulos. Juuri nyt kaikki on hyvin, ja olen enemmän kuin iloinen, että Nikosta tuntuu samalta.

_____
Sanoja: 576

Semmonen söpöily siihen loppuun sitte :3

Seuraavis osissa alkaa tapahtuu jänniä ja voin sanoo et joel on isossa osassa niissä 👀