74. "Se anto mulle anteeks"

484 44 65
                                    

Joonaksen pov

Kävelen koulun käytävällä huppu syvällä päässä ja katse alhaalla puhelimen näytössä. Perjantain bileiden jälkeen ei tekisi mieli olla muiden koululaisten nähtävillä. Ja joku tuttu -eli toisin sanoen kuka tahansa minun tai Nikon kavereista- saattaisi olla missä vain nurkan takana. Hehän näkivät meidän suutelevan bileissä.

"Joonas moi!", joku huutaa takaani. No sinnehän se yritykseni piilossa pysyttelemisestä meni. Käännyn ympäri ja näen Ollin juoksevan luokseni. Moikkaan häntä vaisusti ja jatkan matkaani hänen tullessa perässäni.

"Arvaa mitä mä aion tehä tänää", Olli sanoo päästyään viereeni kävelemään. "No?", kysyn. "Aattelin et voisin kysyy Nikolta et tulisko se tänää hengaa mun kans", tuo kertoo. Pakkoko on heti alkaa Nikosta puhumaan.

"Selvä", vastaan, sillä en halua olla tyly olemalla vain hiljaa.

Hetken käveltyämme huomaan hieman pidemmällä käytävän päässä Nikon kavereineen. Nuo näyttävät puhuvan Nikolle suhteellisen vihaiseen sävyyn. Aavistankin jo mikä heidän puheenaiheensa on.

"Haluuks sä et mennään pois?", Olli kysyy. "Ei tarvii. Ihan sama jos noi on tossa. Eihän ne oo hetkeen häirinny meitä", sanon. "Totta", Olli toteaa.

Pian Niko lähtee kävelemään pois kavereidensa luota, meitä kohti. Nuo idiootit huutelevat hänen peräänsä kaikkea.

"Vitun homo!", Essi huutaa. "Ei sust ikinä mitään räppäriä tuu, ainakaan meijän jengissä!", huutaa puolestaan Antti. Nikon ilme osoittaa, ettei häntä kiinnosta pätkääkään. Hän astelee luoksemme ja seisahtaa eteeni, vilkaisemattakaan Ollia.

"Asiaa", Niko sanoo minulle. "Tajusitkohan et Joonaksel ei välttämättä oo mitään asiaa sulle?", Olli tulee väliin. Mottaan häntä mahaan. "Tuki suus Olli", sihahdan.

"Nii mitä sul oli?", kysyn Nikolta. Hän näyttää empivältä ja vilkuilee Ollia hermostuneena. "Voitko painuu helvettiin hetkeks?", pyydän Ollilta, jolloin hän tottelee ja menee pois.

"Onks joku huonosti?", kysyn nyt lempeämmällä äänellä asettaen käteni Nikon vyötärölle. Hän huokaisee ja painaa päänsä olkaani vasten.

"Frendit tajus koko homman siitä mitä bileissä tapahtu ja ne hääti mut niiden porukasta", Niko kertoo. Nostan toisen käteni hänen pään päälle ja silitän hänen hiuksiaan hieman. "Sanoks jätkät sulle mitään siitä?", hän jatkaa kysymällä.

"Joel ja Tommi ei oo viel tullu, ne todennäkösesti sanoo siitä heti ku ne tulee. Ja Olli on varmaan vaan tyhmä ettei se tajuu", kerron, ja Niko äännähtää vastaukseksi.

"Mut ehkä vaan hyvä et pääsin eroon noista Antista ja muista", hän toteaa. "Niin varmasti on", vastaan ja painan pääni Nikon päätä vasten.

Ollin pov

Seison kulman takana ja kuuntelen Nikon ja Joonaksen keskustelua. Miksi he puhuvat asioista sillä sävyllä, että olisivat hyvissäkin väleissä? Olenko skipannut jotakin?

Vihdoin he sanovat toisilleen heipat ja lähtevät eri suuntiin. Minun onnekseni Joonas lähtee vastakkaiseen suuntaan kuin missä minä olen, ja Niko taas tulee juuri tänne päin.

"Niko", kutsun häntä nimeltä hänen kävellessään ohitseni. Hän kääntyy ja katsoo minua kysyvänä. "Mitkä noi teijän välit on Joonaksen kaa?", kysyn. "Te keskustelitte ihan ku oisitte sopinu asiat", lisään.

"No jos mä kerron, niin voiks sä luvata ettet ala huutaa Joonakselle?", Niko pyytää, johon nyökkään. "No me sovittiin asiat sillon niiden bileiden jälkeen", Niko aloittaa, ja päätän keskeyttää hänet.

"Tehän pussailitte siellä. Ja sen jälkeenkö sovitte asiat? Miten Joonas ei suuttunu mitenkään? Aiemminhan se kilahti siitäki ku vaan puhuit sille", ihmettelen.

"Se anto mulle anteeks", Niko sanoo. "Miksei se kertonu..?", ihmettelen nyt jo hieman tuohtuneena. "Se ties et te suututte sille siitä. Siks me vaan päätettiin et tää on parempi ratkaisu", Niko selittää.

"No onks teil nyt sit joku salasuhdeki?", tuhahdan. "Ei ole. Ei me olla sovittu mistään virallisesta. Mut kai Joonas haluais taas mun kanssa olla", Niko sanoo. "Ja sä sen?", varmistan. "Nii. Tietenki", hän vastaa.

"Välitäks sä muka Joonaksesta oikeesti?", kysyn. "Totta vitussa välitän. Joonas on mulle tärkeempi ku kukaan. Jos sä et usko sitä niin mul ei oo sulle enää mitään sanottavaa", Niko tokaisee ja lähtee pois. Ei nyt olisi tarvinnut suuttua kuitenkaan.

---

Joonaksen pov

Istumme ruokalassa Ollin, Tommin ja Joelin kanssa. Olemme kaikki olleet vain hiljaa. Joel on hyvin väsynyt, Tommi nyt on aina hiljainen ja Ollia vaivaa jokin. Itse ei vain tee mieli jutella.

"Joonas", Olli sanoo yhtäkkiä. Nostan katseeni häneen, jolloin hän vinkkaa taakseni katseellaan. Katson sinne ja huomaan Nikon istuvan siellä. Tuo vilkaisee minua loukkaantuneen näköisenä.

"Pitäiskö sun mennä sen luokse?", Olli kysyy. "Kyl mä uskon et se pärjää", vakuutan. "Mikä hätä sil muka ois?", Joel puuttuu asiaan vähättelevästi. "No ei varmaan mitään hätää oo", rauhoittelen.

Joel alkaa selittää kaikenlaista paskaa Nikosta, ja selvästi Niko kuulee sen, sillä hän nousee pöydässään rivakasti ja häipyy ruokalasta.

"Mä meen sen perään", ilmoitan. Vien astiani nopeasti pois ja juoksen ulos ruokalasta Nikon perään. Löydän hänet käytävältä selailemasta puhelintaan tympääntyneenä.

"Hei mikä sul on? Onks jotain käyny?", kyselen mennessäni hänen luo. "Älä esitä ettet muka tiiä", hän tiuskaisee. Katson häntä hämilläni. Mitä hän nyt oikein tarkoittaa?

_____
Sanoja 752

Kirjotin nyt tämmösen aika pitkän luvun teille sen takia et en oo julkassu hetkeen. Olin oikeestaan pois koko wattpadista hetken aikaa ku jotenki ahisti. Mut sit tuli ikävä tätä kirjaa ja teitä ni päätin vaan et pakko tulla takas😁

Mut joo öö siinä luku helatorstai vapaiden kunniaks😘

Vahvoja yhdessä (Niko x Joonas)Where stories live. Discover now