Vahvoja yhdessä (Niko x Joonas)

68. Jumissa

Joonaksen pov

"Nyt sä vitun idiootti rikoit sen!", huudahdan. "Ihan ite sä sen rikoit", Niko tuhahtaa. "Kumpi meistä tunki toisen tänne ihan yhtäkkiä? Helvetti mun kyynärsauvatki jäi tohon ulkopuolelle! Jos joku varastaa ne siitä ni oon ihan vitun kusessa!", huudan.

"Rauhotu kyl joku päästää meijät täältä", Niko toteaa. "Nii kuka päästää? Kaikilla alko just tunti, ei tuol käytävil oo ketään joka kuulis vaik kuinka huudettas", kiistän. Niko katsoo minua hetken nähtävästi prosessoiden aivojensa sisällä asiaa, minkä juuri sanoin. Sitten hän laskee päänsä alas. "Voi vittu...", hän mutisee.

Tuhahdan. "Sentää päätit invavessan valita ni ei tarvii istuu ihan kiinni sussa", sanon ja asetun istumaan vessan lattialle seinään nojaten. Vedän jalkani koukkuun ja kierrän käteni niiden ympärille.

Niko huokaisee ja istuu viereeni, kuitenkin pienen matkan päähän. "Eiks me nyt voitas puhua ku kerta ollaan täs-" "Ei", keskeytän hänet. "Mitä sä sit aiot tehä? Olla koko tän ajan hiljaa vai?", hän kysyy. "No vaikka sitte niin mut en aio puhuu sun kaa etkä sä voi pakottaa mua siihen", sanon päättäväisesti.

Olemme molemmat hetken hiljaa.

"Anteeks", Niko sanoo hiljaisesti. "Niinku mistä tarkalleen ottaen?", kysyn. "No en mä tiedä. Kaikesta", hän vastaa. "Siitä et oon vaivannu sun päätä niin paljon", hän jatkaa.

Olemme taas hiljaa, kunnes kuulen niiskauksen. Käännän katseeni Nikoon ja näen hänen poskillaan kyyneliä. Hän pyyhkii niitä hätäisesti, kun huomaa katseeni itsessään. Kun kyyneleet eivät kuitenkaan lopu, hän huokaisee ja painaa päänsä käsiensä varaan.

"Anteeks etten pysty ees yhtä kertaa olla itkemättä ku puhun sulle. Yritin kyllä mut se vaan tulee", Niko sopertaa. Nostan toisen käteni hänen olkapäälle, ja hän hätkähtää siitä hieman. Hän nostaa katseensa minuun.

"Ei se mitään. Ei itkemiselle voi mitään. Eikä ketään sais moittii siitä", sanon. "Nii. Mä tiiän et saan sillä itteni näyttää joltain epätoivoselta perään ruikuttajalta. Ja ihan ku en muka myös ois sellanen", Niko sanoo.

"Mut anteeks. Anteeks et satutin sua ja et olin kusipää. Oon yrittäny parantaa itteni siitä ihan vaan et sul ois parempi olla. En mä koskaan oikeesti ollu semmonen vaikka mitä kaikkee paskaa teille jauhoinki. Kyl mä silti aina teistä välitin ihan yhtä paljon, enkä koskaan ajatellu et ne räppiheebot ois mitenkää parempia ku te. Mä vaan menin johonki shokkiin ku pelkäsin et ne alkaa taas kiusaa mua jos valitsen teijät. Tiedostin kyl sillonki kuinka vitun pelkurimaista se oli", Niko vuodattaa.

Hän kääntää katseensa taas minuun. Olen vain koko ajan tuijottanut häntä neutraalilla ilmeellä.

"Sano jotain", hän pyytää. Huokaisen ja lasken katseeni alas. "Tän takia en halunnu puhuu sulle. En tiiä yhtään mitä sanoisin", selitän. "Ei sun tarvii oikeestaan sanoo mitään. Mulle riittää et kuuntelet", Niko toteaa. Liikun hieman lähemmäs häntä ja asetun nojaamaan hänen olkapäähän. "Anteeks", kuiskaan.

Tunnen Nikon kehon vavahtelevan yhä. "Itke vaan jos itkettää viel", sanon ja kierrän toisen käteni hänen hartioiden ympäri. Silitän hänen käsivartta hieman, kun hän nyyhkyttää hiljaa.

Hetken päästä kuulen, kuinka vessan ovea yritetään avata. "Mitä vittua onks tää rikki?", joku ihmettelee. "Mut kato se on lukos eli siel on joku", toinen huomauttaa. "Onks siel joku?", tämä jatkaa hieman lujemmalla äänellä oveen koputellen.

"Käyks jos mä meen tohon?", kysyn Nikolta. Hän nyökkää ja yrittää kuivata silmiään. Taputan häntä hennosti olalle ja nousen sitten seisomaan. Menen oven luo.

"Me ollaan tääl jumissa! Tää kahva on irronnu!", kerron ovella oleville henkilöille. "Saatteks te sen siltä puolelta auki?", kysyn. "Me yritetään", yksi sanoo. Kuuntelen vain hetken, kun he yrittävät rynkyttää ovea auki. Sitten he tajuavat kääntää lukkoa, jolloin koko ovi aukeaa.

"Kiitos", huikkaan oven takana olleille kahdelle henkilölle. Ryntään ottamaan kyynärsauvani ja reppuni seinustalta vessan viereltä, ja lähden sitten ripeästi pois. Niko saisi nyt hoitaa tämän asian yksin. Itsehän hän sen aiheuttikin.

_____
Sanoja: 593

Yrittäkää nyt sit pysyy pöksyissänne sen ens luvun kans te saatte sen kyl pian

Okei lupaan et julkasen sen huomenna klo 16:13