Cupido

21. Luku

Huhu kertoi, että joku oli sytyttänyt ylemmässä kerroksessa roskia palamaan ja antanut pudota alas. Toinen huhu väitti jonkun yrittäneen opetella lähettämään savumerkkejä. Vielä joku kuiskutti, että joku oli polttanut huumeviljelmänsä poliisiratsian alta. Ehkä sen keksijä ei tiennyt, että DJ oli muuttanut plantaasinsa jo muualle.

Henkilökohtaisesti olin vakuuttunut, että tavalla tai toisella Daniel Jackson oli yhteydessä hälytyksen. Palatessaan Nickin luota pian jälkeeni, hän sai minut verekseltään kiinni  nuuskimasta oveaan. Närkästyneenä hän syytti minua noitavainon harjoittamisesta.

Sen jälkeen meni päiväkausia, että onnistuimme välttämään tapaamista. Viikonlopuksi loppukin törmäämisvaara eliminoitui, kun matkustin äitini luo.

Leia oli soittanut vähemmän ilahtuneena vanhalta mantereelta, ja valitti isän pilaavan heidän bilemoodinsa. Kyse ei ollut siitä, että mies olisi ollut ankara tai holhoava. Ennemminkin Rob Summers oli nuorentunut henkisesti 30 vuotta ja halusi pysyä menossa mukana.
Ymmärsin nuoria. Jopa minua olisi hävettänyt pitää keski-iän tuolla puolen olevaa miestä mukana. Mutta en olisi yllättynyt, vaikka juuri se nolaaminen olisi ollut isän tarkoitus.

Toinen asia, mitä pikkusiskoni valitti oli se, että Rachel oli iskenyt jonkun pahaa-aavistamattoman brittipojan, eikä häntä ollut pahemmin näkynyt moneen päivään.

Kolmanneksi hän tietysti toivoi säästöpossua teurastettavakseen. Kerroin, että jos hän löytäisi sellaisia vaeltelemassa villeinä nummilta, minullekin voisi lähettää yhden.

Äiti oli soitellut minulle viikon mittaan useita kertoja ja varmistellut, että olin varmasti tulossa. Välit Laurenin kanssa eivät olleet varsinaisesti parantuneet.

Hän avasi oven jo ennen kuin ehdin lainkaan ilmaisemaan tuloani.

Rakkaani oli ennallaan, vaikkakin kasvot näyttivät jo aavistuksen ilmeikkäimmiltä. Parin kolmen kuukauden kuluttua ne olisivat tätä rataa ennallaan.

- Laurenin veli on täällä, hän ilmoitti aluksi.
- Miksi?
- Hän kyytii siskonsa muuttokuormineen Isoon Omenaan. Pääset heidän kanssaan kotiin, jos haluat.
Hymyilin "no mitäs luulet?" -ilmeellä.
- Vielä yksi juttu, äiti kuiskutti. - Hän EI ole homoseksuaali.

Rypistin kulmiani oudon ilmoituksen johdosta.
- Se tuli hieman kiusallisesti esiin, arvelin, että säästän sinut kysymisen vaivalta.
- Miksi minä sellaista kysyisin..?

Lauseeni jäi lähes kesken, sillä sain siihen saman tien vastauksen. Astuessani peremmälle törmäsin lähes kirjaimellisesti poika-Laureniin. Hän oli minun pituiseni, hoikka ja huoliteltu, sellainen pretty face. Kuten Lauren, hänkin oli päätynyt purkin kautta blondiksi. Hänessä oli reipas annos feminiinisyyttä.

Mies oikaisi ryhtinsä ja ojensi kätensä hymyillen. Mielestäni hänen hymynsä oli jotenkin lipevä, mutta rehellisesti mies saattoi kärsiä valmiiksi muotoutuneesta mielipiteestäni hänen siskoaan koskien.

- Luke Walker, nice to meet you, hän hymyili.
- Seriously? Suustani pääsi hölmistynyt kiljaisu. - Isäni rakastaisi sitä, kuka ikinä sinut onkaan nimennyt. Älä vaan sano, että toinen nimesi on Sky?
- Ei onneksi, mutta Laurenin on Skye. Lauren Skye Walker..
- Saatte sympatiani, nyökkäsin.

Äiti kutsui meidät ruokapöytään ja tyytyi kuuntelijan rooliin, kun sisarukset pitivät puheenvuoron itsellään. Luken pienet huokaisut ja yksityiskohtaiset kehut ruokaan liittyen auttoivat vahvistamaan, miksi äiti oli saanut tietynlaisia mielikuvia.

Viimeinen naula arkkuun oli paljastus, että Luke oli ammatiltaan ja työltään juhlasuunnittelija, lähinnä häihin erikoistunut. Vilkaisin äitiin nauruani pidätellen. Hän käänsi päätään sivulle ja kohautti samanpuoleista olkaa.