Cupido

28. Luku

- Wassup nigga? Matt tervehti minua kotioveni toiselta puolelta.
- How are you, Matt? Tervehdin viileästi. - Niin mukavaa, kuin onkin, että olet hyväksynyt minut, neljäsosa-afrikkalaisen, kaltaiseksesi, voisitko edes hetken puhua kunnollista kieltä?
- Sure, miss Summers, nuori mies vastasi hymyillen vinosti. Pyöräytin silmiäni ja päästin hänet sisään.

- Matt! Siskoni kiljaisi ja syöksyi tornadon lailla sulhasensa kimppuun. Haluten välttyä näkemästä enempää käänsin selkäni.

Kaikista maailman hetkistä tulevan sukulaiseni piti ilmestyä juuri nyt! Hänellä ja Leialla olisi ollut vakavaa puhuttavaa, mutta kiitos toisen yllätysvieraan, tyttönen oli kiivennyt taas pitsistä ja satiinista koostuvaan pilvilinnaan. Lisäksi asuntoni oli auttamattoman ylikuormitettu.

- Who's this nigga? Matt kysyi töykeästi astuessaan peremmälle ja nähdessään pelokkaan herra hääsuunnittelijan.
- Mr Walker, esittelin.
- Sinä et näytä ihan Olivian tyyppiseltä.. Tai ylipäätään naisiin suuntautuneelta, uusi vieras paukutti.

Luke vilkaisi minua nenäänsä nyrpistäen.
- Ja minä kun hankkiuduin eroon siitä kaulaliinastakin! Hän mutisi.
- Mutta nyt tukkasi näyttää kuin olisit törmännyt yksisarviseen, lauoin takaisin, katsellen hänen värikästä kasvustoaan.

Leia kikatti taustalta.
- Hän on se hääsuunnittelija, josta kerroin! Hän korjasi Mattille. - Haluatko nähdä, mitä kaikkea olemme saaneet aikaiseksi?
Vastausta odottamatta hän sieppasi pinkan monisteita ja alkoi selostaa sulhaselleen siihenastisia suunnitelmia.

- Oh man, Matt kauhistui ja rojahti sängylleni istumaan niin, että se päästi valittavan narahduksen. - Nyt jo? Siihen on aikaa kuukausikaupalla!
- Näissä kestää aikaa suunnitella, varata ja toteuttaa. Olemme melkein liian myöhässä jo!

Mies huokaisi ja vilkuili papereita, joita Luke hänelle Leian kautta ojenteli.
- Jos olisin tiennyt, että täällä odottaa tällainen projekti, en olisi tullutkaan, sulhanen ähisi.
- Oh, I feel you, bro, mutisin.

Ilmapiirin kiristyminen ja Mattin selkeä välinpitämättömyys saivat hääsuunnittelijan hankkimaan lähtöä.
- Soitellaan, hän nyökkäili minulle ja Leialle.

- Odota, tulen samalla ovenavauksella mukaan, ilmoitin. Tunsin, että nuoripari tarvitsi aikaa selvittää asiat.
- Olen takaisin tunnin päästä. On teidän asianne, miten sen tunnin käytätte, mutta suosittelen vakavasti verbaalista keskustelemista, tiedotin, ja mulkaisin tiukasti kumpaakin.

- Haluatko lähteä syömään tai jotain? Luke kysyi epävarmasti.
- En minä sen vuoksi lähtenyt tuolta, naurahdin. - Heillä on selvitettäviä asioita..
- Oh..
- Leia ei ymmärrä, että elämässä on edessä paljon muutakin kuin häät, kerroin hymähtäen. - Aika palautua maanpinnalle.

Luke nyökkäsi hajamielisesti ja hyvästeli minut. Päätin käyttää evakkohetken soittamalla Markille. Olin lykännyt sitä jo tarpeeksi kauan. Punnitsin eri strategioita, mutta päätin antaa entiselle asiakkaalleni mahdollisuuden selittää koko kohtaaminen alusta saakka omasta näkökulmastaan.

- Tapasitko Heléniä?
- Tapasin, vaikka löytäminen veikin pari päivää.
- Well?
- Tiesitkö, että hän on koditon? Mies kysyi hiljaa.
Ynähdin myöntävästi.
- Olisit voinut kyllä kertoa minulle, ettei se olisi  tullut niin yllätyksenä.
- Anteeksi, mutta ei ollut minun asiani kertoa, puolustauduin.

Mies hymähti tyytymättömästi.
- Etkö uskonut, että se tulisi esiin ennemmin tai myöhemmin?
- Halusin Helénin kertovan sen itse. Hän muisteli mielummin iloista iltaa gaalassa ja halusi antaa sinun pitää oman mielikuvasi hänestä.
- En olisi kyllä sen gaalaesiintymisen perusteella tajunnut, millainen hän on. Tai oli hän melko ujo ja epävarma, mutta se ei vihjannut mitään tuollaista...