You make me strong- Niall Horan (finnish)

XXVIII

4K!!!!!🆘🙊

Niall pov

Näin Carolinen jo kaukaa. Hän istui lyhyellä hämärästi valaistulla käytävällä. Kyynärpäät polvissa ja pää käsien välissä hän näytti kovin pieneltä. Adrenaliini, joka oli auttanut minua juoksemaan halki sairaalan ja ylös rappusia, katosi kuin taikaiskusta. Hissit olivat olleet kaikki käytössä, joten aikaani oli mennyt pelkästään rappujen etsimiseen.

Olin vielä hieman hengästynyt ja tunsin kehoni voimattomaksi.

Sairaalan aulassa oli ollut vilskettä, sillä lähistöllä oli juuri sattunut onnettomuus. Oli kestänyt kauan ennen kuin löysin jonkun, joka ehti kuunnella. Hoitaja oli vain sanonut Hannan olevan viidennessä kerroksessa. Kun olin kysynyt huonetta, hoitaja oli sanonut, etten tarvitse sitä tietoa. Ja nyt käytävällä ymmärsin miksi. Täällä oli vain yksi ovi ja se oli käytävän toisessa päässä. Eikä siitä päässyt kulkemaan ilman kulkukorttia. Alhaalla kaikki ovet olivat olleet auki hätä tapauksien varalta. Täällä ei ilmeisesti ollut hätätapauksia kuten alhaalla.

Täällä ylhäällä oli kuitenkin hiljaisempaa. Oikeastaan täysin hiljaista. Vain askeleeni kaikuivat käytävillä. Istuin Carolinen viereen ja vain tuijotin seinää edessämme. Caroline nosti hitaasti päänsä ja siirsi kätensä kädelleni. Hiljaisuutta ei tarvinnut rikkoa sanoilla, jotka ei kuitenkaan olisi vieneet kipua pois.

Istuimme siinä käytävällä käsikkäin ties kuinka kauan. Tunsin kuinka lihakseni kipeytyivät ja kuinka kyyneleet kuivuivat poskilleni. En vieläkään oikeastaan tiennyt, mitä oli tapahtunut, mutta sisimmässäni en edes halunnut kenenkään kertovan. Ei menisi kauaa, että Hanna kertoisi itse.

"Äiti!" Julius riensi käytävän toisesta päästä kohti meitä. Caroline toimi kuin hidastettuna ja laskeutui polvilleen maahan, jotta Julius ylettäisi taaperon jaloillaan halata äitiään. Heti Juliuksen käsien koskettaessa Carolinen käsiä, nainen sai toimintakykynsä takaisin. Hän rutisti pientä poikaa vasten itseään ja kuiskaili rauhoittavia sanoja. Paul kyykistyi vaimonsa viereen ja tarttui lempeästi tämän olkapäistä. Caroline nojasi päänsä Paulin hartiaan ja näytti rentoutuvan.

Julius ei ymmärtänyt miksi hänen vanhempansa olivat niin kovin surullisia ja yritti päästä pakoon äitinsä otteesta. Caroline nousi seisomaan hieroen kasvojaan.

"Jonkun pitäisi varmaan soittaa Hannan äidille" Caroline sanoi enemmin itselleen kuin meille. Hän nosti Juliuksen syliinsä ja käveli käytävää ovesta pois päin. Paul jäi katsomaan vaimonsa perään ja istui alas vasta Carolinen kadottua nurkan taakse.

"Hän odotti Hannaa niin kauan. Oli innoissaan monta kuukautta. Juuri ennen Hannan tuloa, hänen äitinsä sanoi, ettei hän kestäisi vastuuta. Se osui arkaan paikkaan" Paul puhui hitaasti matalalla äänellä.

"Carolinella ei ole ollut helppoa. Julius oli vain muutaman kuukauden ikäinen, kun hän lähes kaatoi kiehuvaa vettä päällensä. Se ei ollut Carolinen vika. Ei kenenkään vika. Mutta Carolinen äiti ilmoitti siitä kuitenkin lastensuojelulle. Asia tutkittiin ja Julius pysyi meillä. Mutta kaikki tapahtunut riitti viemään Carolinen itsevarmuuden. Hän halusi lasta niin paljon ja joutui odottamaan sitä. Sitte hänen oma äitinsä oli viedä kaiken pois. Hanna oli kuin uusi mahdollisuus. Näyttää, että hän pystyy huolehtimaan toisesta ihmisestä ilman jokaviikkoista sossun tarkastusta."

Paulin yllättävä avautuminen ja kaikki tapahtunut vei ääneni ja jouduin etsimään sitä hetken.

"Mitä niin kauheaa on voinut tapahtua, että äiti ja tytär eivät tule toimeen?" kysyin hieman epävarmasti.

"Caroline meni kanssani naimisiin" Paul sanoi ylpeästi hymyillen.

Sen pidemmälle keskustelumme ei päässyt, sillä käytävän päässä oleva ovi avautui. Nousimme Paulin kanssa yhtäaikaa toiveikkaina katsomaan lähestyvää lääkäriä. Lääkäri oli noin viisikymppinen mies, jonka tupee erottui todennäköisesti naapuri sairaalan sokeiden osastolle saakka.