Taekook on top

(Kuole!)

Taen nk
Heräsin herätys kelloni piritykseen. Olin nousemassa kunnes älysin jungkookin käden olevan vyötäröni ympärillä.

Hymyilin itsekseni ja siirsin sen varoen pois. Otin mustan hupparin ja mustat farkut penkiltäni ja lähdin huoneesta.. sulkien oven perässä.

Kurkkasin vanhempieni huoneeseen jossa Yoonmin nukkuikin tyytyväisenä.

Menin vessaan ja laitoin oven kiinni. Vaihdoin vaatteeni, kävin vessassa.. ja tein jotain naamalleni.

Hetken päästä olin jo valmis.. sammutin valot ja kävelin alakertaan..

Siellä Lisa ja Hoseok nukkuivat kaikessa onnessaan.

Kyykistyin Lisan viereen ja tökkäsin tätä hellästi olkapäähän.

Hetken jouduin tätä herätellä.. kunnes nuorempi avasi jo silmänsä.

"Huomenta.."-kuiskasin tälle ja sain nyökkäyksen takaisin.

Menin keittiöön.. ja laitoin jotain aamupalaa..

-

Kymmenen minuutin päästä Lisa tulikin jo..

"Huomenta tae~"-tämä sanoi iloisesti.. ojensin tuolle lautasen jotain munakokkeli paskaa mitä olin vääntänyt.

Söimme sitten kaikessa rauhassa.

-

Syötyämme.. ruokamme.. hain nopeasti reppuni yläkerrasta.. ja Lisa kodistaan.

Pussasin Nukkuvan jungkookin otsaa vielä ennen lähtöäni.

Kirjoitin näille lapun.. jossa sanoin olevani koulussa..

Jätin sen keittiöön..

Laitoin kengät jalkaani..otin avaimet pöydältä ja lähdin.

Kävelin Lisan talon eteen.. tämä tulikin jo nopeasti.

Lähdimme yhdessä paskalaa päin..

"Olikos hirveetä nukkua hobin kaa?"-kysyin virnistäen.

"Ei.. jotain me juteltiin.. siinä vielä.. se on hauska tyyppi.."-Lisa sanoi hymyillen.

"No hyvä.. ne on sika kivoja tyyppejä.."-sanoin ja katselin ympärilleni.

"Mitäs sä ja Jungkook?"-tuo kysyi vinkaten silmää.

"Nukuttiin.."-vastasin suupielet nykien.

"No höh.. tylsät.."-Lisa nauroi.

Pyöräytin leikkimielisesti silmiäni.

"Toivottavasti se Sehun osaa pitää näppinsä susta erossa.."-tämä sanoi vakavana..

"Jos omaa elämäänsä arvostaa nii eiköhän.."-vastasin huvittuneena.

Kerrankin minua ei pelottanut mennä kouluun.. tiesin että jos tarvitsen apua.. niin nyt sitä ainakin löytyy..

"Tiiät Sehunin.. ei se mitään tai ketään arvosta.. se puhu susta kyllä niin kiinnostuneena.. että ei se Jungkookin takia lopeta.."-nuorempi mumisi huolestuneena.

"Kyllä mä pärjään.."-sanoin ja hymyilin tuolle..

"No toivotaan.."-tuo hymähti ja tökkäsi minua poskeen.

Tein saman takaisin.

-

Kävelimme niin hitaasti.. että olisimme jo melkein myöhässä..

Juoksimme rakennuksen sisään.. ja luokkamme eteen.

Tullessamme kaikki tuijottivat minua..  mutta oliko se enää yllätys? No ei..