Taekook on top

(Moikka..)

Jungkook

En kirjaimellisesti.. saanut koko helvetin yönä unta. Jokin minussa ei antanut lupaa nukkua.

Halusin varmistuksen siitä että Taella on kaikki hyvin. Tuijotin vanhempaa suunnilleen aamuun asti.

Tae nukkui rauhallisesti.. kädet hiukan kasvojen edessä. En viitsinyt hirveästi koskea.. mistä minä tiesin mikä sattuisi.

Kuuntelin tämän rauhallista hengitystä. Toi äijä on mun koko elämä.. pakostikkin sattuu kun sillä ei ole kaikki hyvin.

Säikähdin eilen aika huolella. Kirjaimellisesti tekisin mitä vain tuon ihmisen edestä.

Nyt Jungkook et kuse kaikkea.. tiedän että yksikin virhe vielä.. niin tae voisi hyvinkin jättää minut.

Ansaitsisin sen kyllä nyt jo.. mutta oikeasti.. haluan parantaa.. käytöstäni. Pieni rauhoittuminen ei olisi pahaksi.

Vieressäni oleva aukaisee hieman silmiään. "Huomenta.. onks yhtään parempi olo?"kysyn varovasti.

"Huomenta.. ja luulisin niin.."tämä vastasi matalalla äänellään.. joka sai kylmät väreet kulkemaan kroppaani pitkin.

Pussasin vanhempaa otsaan ja tämä minua poskelle.

"Sattuuko sua minnekkään?"kysyin ja tämä pudisti päätään.

Huh.. ei voi muuta sanoa...

-

Makailin hetken taen kanssa sängyssä kunnes tämä loikkaa pois ja juoksee vessaan sulkien oven.

Painoin silmiäni kiinni.. kuulin tänne asti.. järkyttävät oksennus äänet.

Ei jumalauta!

Nousin ripeästi sängystä ja kävelin vessan oven luo. Koputin hellästi.

"Se oon vaa mä.."sanoin yrittäen kuullostaa tukevalta. Hetki meni ja ovi avautui.

Menin sisälle ja istuin tämän viereen vessan lattialle.

Vanhempi roikotti kituvasti päätänsä.

"Miksi heti aamusta!"tuo tuhahti ja suunnilleen makasi vessan pöntön kannen päällä.

"ai saatana!"Tae huusi ja laittoi kädet vatsalleen. Nostin kulmaani.. säikähdin ehkä hieman.

"Anteeks etten tiiä miten mun pitäis toimia.."sanoin surullisena.

Halusin auttaa.. tietenkin.. mutta mitä pitäisi tehdä.

"Oo vaan siinä.."tämä mumisi ja nyökkäsin.

-
Joka kerta kun tämä oksensi tai näytti siltä että sattuisi.. käänsin katseeni tai laitoin silmät kiinni. En halunnut nähdä.

En valehtele kun sanon että olen istunut vessassa taen kanssa jo melkein tunnin.

Henkisesti ja fyysisesti.. tämä näytti niin uupuneelta.

Kun kyyneleet alkoivat valumaan tämän poskilla.. syöksyin halaamaan.

"Ei oo hätää.. kyllä se menee ohi.."lohduttelin ja kiersin käteni tämän ympärille.

Tae nojasi päätään rintaani vasten. Annoin tämän vain olla siinä.. kaikessa rauhassa.

Muistin kumminkin kuinka meidän kaikkien pitää olla lähtenyt.. ennen kuin taen vanhemmat tulevat takaisin...

"Pärjäätkö hetken.. meen herättää muut.."vaikersin ja tämä vain nyökkäsi.