(Mikä se sun asia oli?)

559 31 46
                                    

Taen nk
"joo.. niin hoidankin.. yritän ainakin.."nuorempi vastasi ja hieroi hiuksiaan hermostuneena.

"ei kyllä siltä vaikuta.. onko se vaikeaa pitää housut jalassa..?"tämän isä kysyi ja kuuntelin tarkasti.

"Ei.. mä vaan.. tai nii..."kooki änkytti ja puhelu katkesi.

"Mitäs se?"kysyin.. ihan kuin en olisi kuullut.

"Rages.. ihan syystä.."tuo vastasi ja tuli takaisin viereeni.

Jungkook kietoi kätensä ympärilleni. Nojasin pääni tämän rintaan ja tunsin tämän tasaisen hengityksen.

Ehdimme hetken olla täydellä hiljaisuudessa kunnes nuorempi rikkoo sen.

"Mistä sun piti muuten puhua mulle..?"tuo kysyi ja nielaisin.

"Umm.. ei mitään.. ei ollut tärkeää.."sanoin ja tunsin heti ahdistuneeni.

"Sun pulssi kiihtyy..sä valehtelet..."jungkook sanoi ja hätäännyin vielä enemmän.

Nousin istumaan.

"Ei siis se ole mikään tärkeä asia.. mutta ihan tyhmää muutenkin.. "vastasin mahdollisimman rauhallisesti.

"Ootko nyt ihan varma?" Nuorempi kysyi ja myökkäsin. VAIKKA EN! EN OLE VARMA!

Jungkook veti minut takaisin.

Olin liian helpottunut.. se oli lähellä. Tästä asiasta pitää puhua ajan kanssa.. ei riitelyä. Siihen se kyllä luultavasti menee.

Jungkook varmaan pakottaisi tekemään asiota mistä en ole itsekkään varma haluanko.

"Monelta sun vanhemmat tulee?"tämä kysyi ja silitin tuon poskea.

"Ne on täällä luultavasti vasta 21.00.. joten on meillä aikaa.. jos sitä mietit."hymähdin ja jungkook vain huokaisi.

"Miks tän pitää olla näin vaikeeta.. mut sentään asut täällä.. jos muuttaisit yhtään kauemmaksi mä.."nuorempi lopetti lauseen kesken.

Yritin hymyillä tukevasti.. mutta en pystynyt.

"En mäkää tiedä mitä tekisin.. onneks sä oot nyt siinä.. kyllä mäkin sinne haluan tulla.. antakaa aikaa niin suostuttelen vanhempani. "Sanoin ja jungkook vain hymyili.

"Yks juttu vielä.. et kyllä sitten mene Yoongille.. vaan sä tuut meille.. en vietä hetkeäkään erossa susta.. haluun herätä ja nukahtaa sä mun vierellä.."nuorempi mumisi.

"Tietenkin.. suloinen oot.."sanoin ja nautin joka hetkestä tämän syleilyssä.

"Vaan sulle.. oot mun bby"tämä sanoi suutelin nuoremman hiljaiseksi.

Irtauduin ja Jungkookin naamalle nousi virne. "Ahaa.. sellasta.."tuo naurahti ja vain hymyilin.

"Jos joku meistä on pieni.. niin kylläkin sinä.. oot tommonen lutunen pupu..."sanoin kiusaksi.

"En mä ole mikään lutunen.. tai no ehkä sinulle.."tuo vastasi ja punastui.

"Aww.."kiusasin ja pussasin tämän otsaa.

"sä parannat mun paskaa oloa."nuorempi mumisi unisena.

"Sä oot mun siitä asti kun oon nähnyt sun pehmoista puolta.."vastasin ja huokaisin itsekkin hieman uupuneena.

"Mä en vaa tykkää näyttää mun tunteita.. en halua päästää ketään niin lähelle itteeni.. mut luotan suhun... plus.... kuka ei sulle vois söpöillä.. sun olemus on vaa tommonen suloinen.. rauhoittava..."Jungkook sanoi ja nousi istumaan.

Taekook on topDonde viven las historias. Descúbrelo ahora