else

6- tupakkarinki

jessen näkökulma

ruben seisoo ovemme takana, juuri niin kuin sovimme. hymyilen hänelle ja laitan kengät jalkaan ennen kuin astun ulos hänen perässä. kävelemme käsikädessä syvässä hiljaisuudessa kohti määränpäätämme. joku rubenin tuttu, santtu oli kutsunut rubenin bileisiin ja hän pyysi minua mukaansa. totta kai suostuin. en ole käynyt bileissä sitten niiden ensimmäisten jälkeen, sillä en tunne täältä ihmisiä joilta voisin saada kutsun. oikeastaan en edes ole mikään bileihminen vaikka niissä välillä tykkäänkin käydä, mutta haluaisin tutustua muihinkin ihmisiin kuin rubeniin.

meidän kahvilatreffit maanantaina meni hyvin ja sen jälkeen olemme hengattu joka päivä. emme ole puhuneet vielä mitä olemme, mutta tuntuu kuin oltaisiin sanattomasti vain sovittu, että katsotaan rauhassa mihin juttu etenee. emme ole tehneet mitään seksuaalisia asioita toisillemme, ja se on minulle enemmän kuin okei. käsipeli ja suulliset hetket olisivat minulle myös ihan okei, mutta mitä tulee itse seksiin, olen neitsyt ja haluan menettää sen juuri oikean ihmisen kanssa. enkä usko että ruben on se oikea. mieleeni tulee heti että olisiko elias se oikea mutta ravistelen tyhmän ajatuksen pois. hän ei halua minua ja kaikki mitä välillämme tapahtui, oli virheitä.

enää en edes haluaisi tutustua häneen. edes ystävänä. se miten hän käyttäytyi minua kohtaan, ja yleisesti kaikkia muitakin kohtaan, on turhauttavaa. hän varmaan luulee olevansa joku maailmanvaltias ja ajattelee että kaikki haluavat olla hänen kanssaan. ja se ei ole totta. ja hänen kaveritkin ovat samanlaisia. huonosti käyttäytyviä keskenkasvuisia poikia. mutta niinhän sitä sanotaan että porukassa tyhmyys tiivistyy.

käännymme kadulta hiekkatielle ja kuulen hiljaisen musiikin. musiikki voimistuu kävellessämme eteenpäin, ja pian näen omakotitalon jonka ikkunoista hohkaa värikkäät vilkkuvat valot. kävelemme pihalla olevan tupakkaringin ohi etuovelle ja astumme sisään taloon. sisällä haisee alkoholilta ja korvani täyttää liian kovalla pauhaava musiikki ja puheensorina.

"käydäänkö hakemassa juomista?" ruben huutaa minulle musiikin yli. nyökkään ja lähdemme kävelemään keittiöön päin. keittiössä on hiljaisempaa kun muualla talossa ja hengähdän syvään. tykkään käydä bileissä, mutta näissä bileissä mielestäni musiikki on aivan liian kovalla. ruben huomaa että en nauti olostani täällä.

"haluatko sä lähteä pois täältä?" hän katsoo minua kysyvästi.

"ei, jäädään vaan tänne kun kerran tultiin" vastaan ja otan pöydältä punaisen kertakäyttömukin ja kaadan siihen vodkaa. kaadan mukin yli puolilleen ja juon sen ykkösellä alas. vodka polttelee kurkkuani ja irvistän hieman. ruben kävelee lähelleni nauraen ja on sanomassa jotain, mutta hänen katseensa siirtyy taakseni ja hänen silmänsä laajenevat.

"moi, mitäs ruben?" kuulen tutun äänen takaani. "oletko sä taas täällä panemassa muiden muijia?" katson hämmentyneenä rubenia joka tuijottaa säikähtäneenä taakseni. oliko se ruben kenen kanssa aurora petti eliasta? käännyn ympäri ja katseeni kohtaa eliaksen. hän huomaa minut ja yllättyneisyys paistaa hänen silmistään hetken aikaa, kunnes tilalle tulee pettymys. hän meinaa sanoa jotain, mutta päätyy kaatamaan mukinsa täyteen vodkaa ja kävelee pois. toisaalta olisin halunnut tietää mitä hän olisi sanonut, mutta toisaalta ihan hyvä ettei hän kuitenkaan päättänyt avata suutaan. käännyn takaisin rubenin puoleen ja katson häntä kysyvästi vaatien selitystä.

"mä- mä-" hän ei meinaa saada sanoja suustaan. hän huokaisee syvään ja katsoo minua häpeissään "mä panin auroran kanssa" hän kuitenkin myöntää. en tiedä mitä ajatella tästä. tiesikö hän että aurora seurustelee eliaksen kanssa? miksi mietin tätä niin paljon, vaikka hänen ja auroran välinen kanssakäyminen ei edes minulle kuulu? mutta entä jos hän pettää minutkin? kerran pettäjä, aina pettäjä. tai käyttääkö hän minua hyväkseen? eikö hän tykkääkään pojista? olenko hänellekin vain kokeilu? totta kai tiedän että jotkut tykkäävät molempien sukupuolien edustajista, mutta haluaisin silti saada varmuuden tähän asiaan.

tuntuu että pääni räjähtää jos en saa tupakkaa, joten sanomatta mitään rubenille, kävelen olohuoneen takaovesta ulos terassille. kerkeän ottamaan tupakan askistani ja sytyttää sen, kun kuulen kuinka ovi aukeaa. olen jo valmis sanomaan rubenille että tarvitsen hetken ennen kuin voin jutella hänelle, mutta viereeni käveleekin elias.

"heitätkö mullekin?" hän kysyy laskiessaan mukinsa terassin kaiteelle. tekisi mieli pyytää häneltä anteeksi rubenin ja auroran takia, tai kysyä häneltä miksi hän lähti vierestäni sanomatta mitään, mutta päätän olla hiljaa. en halua kuulla häneltä miten olin vain kokeilu. se satuttaisi minua liikaa. kaivan taskustani askin ja ojennan sitä hänelle. hän ottaa askista yhden ja kaivaa omasta taskustaan sytkärin. miksi hänellä on oma sytkäri jos hänellä ei kuitenkaan ole omaa askia?

olemme molemmat hiljaa ja toivon jopa että hän aloittaisi keskustelun. vihaan kiusallisia hiljaisuuksia, ja tämä on juuri sellainen. vedän keuhkoihini tappavaa savua ja tajuan että minulla ei ole mitään syytä olla suuttunut rubenille. se mitä hän on tehnyt ennen kuin edes tunsimme, ei kuulu minulle millään tavalla. vilkaisen eliasta vain huomatakseni että hänen katseensa lepää jo minussa. jään vahingossa tuijottamaan hänen vihreitä silmiä, ennen kuin tajuan kääntää katseeni pois. hänet pitää unohtaa. unohda hänet. olin vain kokeilu. olin vain kokeilu. olin vain joku vitun kokeilu.

poltan tupakan loppuun ja tiputan tumpin terassilautojen välistä maahan. kävelen nopeasti ovelle ja työnnyn ihmisjoukon ohi keittiöön. ruben seisoo vieläkin siinä missä hän seisoi kun lähdin. hänellä on kädessään punainen kertakäyttömuki, jonka uskon sisältävän jotain alkoholipitoista. hänen huomatessaan takaisin tuloni, hän pyytää minua juttelemaan hänen kanssaan yläkertaan. suostun ja otan hänen kädestään kiinni, että en eksy ihmisjoukkoon.

"kaikki on hyvin" kerron rubenille ennen kuin hän kerkeää sanomaan mitään. "se kaikki tapahtui ennen meidän juttua joten se ei kuulu mulle" jatkan. ruben vain hymyilee ja suutelee minua. vetäydyn kauemmas, kun yhtäkkiä mieleeni muistuu kysymys joka on pakko saada pois kiusaamasta. "oletko sä oikeasti kiinnostunut musta?" kysyn ja hän katsoo mua kysyvästi, ennen kuin nyökkää. "mietin vaan kun olet ollut aurorankin kanssa" jatkan, tietäen kuulostavani tyhmältä.

hän naurahtaa vähän "jesse mä ihastun ihmiseen, en sukupuoleen" hän sanoo ja yhdistää huulemme uudestaan. elias. hänen huulensa olivat pehmeämmät. miksi juuri nyt elias ja hänen huulensa tulevat mieleeni? työnnän kieleni rubenin huulien välistä syventääkseni suudelmaa ja yrityksenä unohtaa eliaksen.

ruben työntää minut istumaan sängylle ja tulee hajareisin istumaan syliini. hän siirtää huulensa kaulalleni imeäkseen siihen jälkiä, samalla kun työntää lantiotansa lähemmäs omaani. liu'utan käteni hänen selälle, paidan alle ja puristan kynteni hänen ihoonsa, voihkaisun karatessa huuliltani. hän irrottautuu suudelmasta ja laskee kätensä vyölleni. hän avaa vyön ja nousee sylistäni, jotta voin ottaa housut pois. nousen hetkeksi seisomaan, ottaakseni housuni ja bokserini pois ja menen takaisin sängyn reunalle istumaan. hän tulee eteeni ja antaa minulle lyhyen mutta kiihkeän suudelman ennen kuin polvistuu eteeni. hän ottaa kerralla koko pituuteni suuhunsa kakoen, ja yritän pitää huvittuneisuuden sisälläni. hänen ottaessa kaluani vähemmän suuhunsa jatkaessa päänsä liikettä, ajatukseni valtaa taas elias. miltäköhän tämä tuntuisi, jos rubenin tilalla edessäni olisikin hän. ruben osaa hoitaa hommansa ihan hyvin, ja uskon että hän on parempi kuin elias sillä en usko että elias on ikinä ottanut suihin keneltäkään. mutta pienen opastuksen avulla uskon että hän olisi hyvä. ainakin parempi kuin ruben, jolla ei selkeästikään ole rytmitajua.