29- sä olet niin kaunis

208 11 2
                                    

olen onnellinen että äitini ja jesse tuli juttuun niin hyvin toistensa kanssa. niin hyvin, että loppuillasta tunsin oloni melkeinpä ulkopuoliseksi. kerroimme äidille yhdessä ensitapaamisestamme jättäen pois tietenkin loppuillan tapahtumat. kerroin myös siinä samalla hänelle vihdoin oikean syyn minun ja auroran eroon ja hän vain tuhahti että olisi pitänyt arvata auroran olevan pettäjä. lopulta äiti kertoi jesselle kyyneleet silmissä kuinka iloinen hän on siitä että hänen poikansa on löytänyt jessen kaltaisen ihanan kumppanin.

"elias" äidin huuto kuuluu keittiöstä.

"mitä?" huudan takaisin. puoliksi päälleni nukahtanut jesse avaa silmät haukotellen ja kurtistaa kulmiaan. kuulen äidin askeleiden lähentyvän ja pian hän kurkistaa ovenraosta huoneeseeni.

"me lähdetään lasten kanssa mummon luokse yöksi niin saatte olla rauhassa" hän ilmoittaa. mummoni asuu vain kahdenkymmenen minuutin ajomatkan päässä, ja äiti tykkää monesti mennä käymään siellä kakaroiden kanssa. itse olen käynyt siellä viimeksi ehkä vuosi sitten. siellä käyminen on vähän jäänyt sillä emme ole läheisiä mummon kanssa. hän vain on semmoinen persoona, jonka kanssa en tule erityisen hyvin toimeen. kyllähän se harmittaa että emme ole sen läheisempiä, mutta ei sille oikein voi mitään. jos me emme tule toimeen, niin sitten emme tule.

"okei kiva" sanon ja haukottelen. minua väsyttää, mutta en äsken malttanut nukkua kun jesse tuhisi päälläni niin söpösti. hän vain on niin söpö nukkuessaan. "ja heippa"

"heippa ja pitäkää sillä aikaa hauskaa. mutta ei liian hauskaa" äiti iskee silmää ja lähtee pois ovelta.

"äiti" huudan järkyttyneenä ja kuulen äidin naurun eteisestä. hetken kuuluu lasten riitelyä ja ulkovaatteiden kahinaa, ennen kuin ulko-ovi aukeaa ja sitten menee kiinni. "oliko hyvät unet?" kysyn jesseltä ja silitän hänen selkäänsä.

"oli" hän mumisee vieläkin väsyneenä. "ja nyt mä tiedän keneltä sä olet oppinut olemaan tuollainen rääväsuu" hän naurahtaa.

"mikä vittu on rääväsuu?" kysyn.

"pitäkää sillä aikaa hauskaa, mutta ei liian hauskaa" jesse sanoo matkien äitini sanoja ja iskee silmää.

"voi kuule, mä sulle rääväsuut näytän" sanon ja kaadan jessen sängylle selälleen. kiipeän hänen päälleen hajareisin ja kutitan häntä kyljistä. jesse alkaa nauramaan ja yrittää päästä pois altani, mutta jatkan silti hänen kutittamistaan. jessen nauru on lempiääneni. se on vain niin ihanan kuuloinen, ja rakastan sitä kun hänen silmänurkkiin ilmestyy juuri ja juuri näkyvät pienet rypyt kun hän nauraa.

"lopeta" jesse nauraa ja yrittää ottaa ranteistani kiinni. lopetan kutittamisen ottaakseni hänen ranteistaan kiinni ja vien ne hänen päänsä yläpuolelle. kasvojemme välissä on ehkä viisi senttiä tilaa kun vain katsomme toisiamme.

hetken siinä katseltuamme toisiamme, jesse nostaa päätään ja painaa huulensa huulilleni rajusti. suudelma saa kehoni syttymään ja tuntuu kuin miljoonat sähkövirrat kulkisivat kehoni läpi. työnnän kieleni hänen huulien läpi hänen suuhunsa syventääkseni suudelmaa. irrotan käteni hänen käsistään ja vien ne hänen kylkiensä viereen nojatakseni sänkyyn. kuin lukien ajatukseni, jesse avaa jalkojaan ja siirrän lantioni niiden väliin. hän vie toisen kätensä hiuksiini ja tukistaa niitä saadakseen karhean huokauksen karkaamaan huuliltani. jesse irrottautuu suudelmasta ja katsomme toisiamme hetken aikaa hengästyneinä. nostan toisen käteni hänen poskelleen ja pyyhkäisen hänen alahuultaan viettelevän hitaasti peukalollani.

"mä haluan sua elias"

"niin mäkin sua jesse" huokaisen. "niin paljon"

"kuinka paljon?" jesse kysyy.

elseWhere stories live. Discover now