else

40- tekohymy

herään aamulla omasta sängystä yksin. hiljennän puhelimeni ärsyttävän herätysäänen ja huokaisen helpottuneena täydellisen hiljaisuuden laskeutuessa huoneeseeni. nousen sängyltä ylös ja kävelen suoraan vaatekaapilleni valitsemaan vaatteet. väsyneenä päätän valita mahdollisimman rennot vaatteet, mustat college housut ja tavallisen harmaan hupparin. otan yöpöydältä vielä jessen antaman sormuksen jonka pujotan oikeaan nimettömääni. jos laittaisin sen vasempaan nimettömään, koulussa kaikki varmasti tuijottaisivat ja kyselisivät että olenko mennyt kihloihin, ja sitä en halua. minun ja jessen väliset asiat eivät kuulu kenellekään muulle kuin meille kahdelle. niin kuin sanotaan, keep your relationship private, not a secret.

jesse meni yöksi kotiin sillä olemme olleet koko kuukauden joka yö yhdessä, joko meillä tai jessen luona. viettäessämme kaiken vapaa-aikamme ja jokaisen yön yhdessä, rupesimme kiistelemään pienimmistäkin asioista. ajattelimme että nyt olisi hyvä aika olla vähän erossa toisistamme. puhuimme että jos menisin jesselle perjantaina yöksi, ja siihen asti nukkuisimme omissa sängyissämme, yksin. en kyllä tiedä miten tulen kestämään viisi yötä ilman häntä ja hänen läheisyyttään. nukun paljon paremmin kun hän on vieressäni.

olen huomannut tunteissani selkeän muutoksen. nähdessäni jessen, en enää tunne sitä perhoslaumaa mahassani. en ole enää jännittynyt hänen seurassaan. en tunne enää koko kehoni läpi kulkevia sähkövirtoja, kun hän koskettaa minua. en odota enää niin innolla hänen näkemistään, että tekisi mieli hyppiä onnesta.

nyt kaikki tuntuu hyvältä, mutta vain eritavalla. paremmalla tavalla. tuntuu kuin se alun kokoaikainen innostus ja odotus olisi laantunut ja sen tilalle on tullut tunne, että kaikki on juuri niin kuin pitääkin. kuin olisin löytänyt elämääni sen puuttuvan palasen, joka saa elämäni tuntumaan kokonaiselta. jessen kanssa oloni tuntuu turvalliselta, tuntuu että voin olla hänen kanssaan täysin oma itseni ilman pelkoa että hän kyllästyisi minuun. tuntuu että riitän hänelle juuri tällaisena kuin olen.

ja jesse riittää minulle juuri sellaisena kuin hän on. rakastan hänen huumorintajua, joka on välillä niin outoa että en ymmärrä sitä. rakastan hänen herkkyyttään ja sitä että hän uskaltaa näyttää tunteensa peittelemättä niitä. rakastan sitä kun hän innostuu asioista, oli ne sitten pieniä tai isoja. rakastan sitä miten hän kuuntelee minua aina, jos minulla on jotain mielenpäällä, ja sitä miten hän on aina tukenani kun sitä tarvitsen. rakastan sitä miten hän auttaa minua aina, tilanteessa kuin tilanteessa. rakastan sitä miten hän haluaa aina kuulla tarinan molemmat puolet ennen kuin muodostaa mielipiteensä. rakastan hänen empaattisuuttaan ja ystävällisyyttään. rakastan sitä miten hän haluaa joka ilta juoda kupin teetä ennen nukkumaan menoa. rakastan kuinka hänen on aina pakko olla paras koulussa ja kuinka hänen kasvoilleen nousee se ylpeä ilme, kun hän vastaa tunnilla opettajan esittämään kysymykseen oikein. rakastan kun hän läksyjä tehdessään välillä jää ajatuksiinsa kiinni ja pyörittää kynää huulillaan. rakastan hänen täsmällisyyttään, hänen täydellisyyteen pyrkimistä ja perfektionismia, vaikka se onkin välillä helvetin rasittavaa. rakastan kun hän kertoo minulle hauskan jutun ja nauraa jutullensa enemmän kuin minä. rakastan kun hän lukee kirjaa kainalossani, lukulasit nenällään. rakastan kuinka hän rakastaa harry pottereita ja on pakottanut minutkin katsomaan kaikki ne elokuvat jo kaksi kertaa. rakastan sitä miten hän käyttäytyy sisarustensa kanssa, niin rakastavasti ja suojelevasti. rakastan sitä miten hän näyttää että välittää minusta, miten hän pitää minua lähellään. rakastan kun hän silittää hiuksiani ja kuiskii korvaani kuinka paljon merkitsen hänelle. rakastan kun hän painaa suudelmia ympäri kasvojani ja kertoo kuinka olen hänen mielestään kaunein ihminen jonka hän on koskaan nähnyt. rakastan kun hän puristaa kättään kädessäni kävellessämme ulkona pimeän aikaan, kuin hakien minusta turvaa. rakastan kun tunnen hänen kehonsa kiinni omassani. rakastan hänen oransseja, pehmeitä kihara hiuksiaan ja hänen lämpimän ruskeita silmiään, hänen täydellisistä huulista puhumattakaan, joita en voi olla katsomatta hänen puhuessa. rakastan hänen hymyään joka paljastaa hänen suloiset hymykuopat. rakastan hänen pisamia jotka tekevät hänen kasvoista entistä täydellisemmät. rakastan meidän pituuseroa, hänen ollessa minua juuri sopivan verran lyhyempi. rakastan jokaista kohtaa hänen kehossaan. söpöä pientä vatsaa, reisiä, täydellistä persettä ja hänen laihoja, mutta silti niin vahvoja käsivarsia. rakastan sitä miten hänen kehonsa vastaa kosketukseeni. kun hänen hengitys kiihtyy, sydän hakkaa kovempaa ja kylmät väreet kulkevat hänen ihollaan. rakastan kaikkea hänessä.