else

34- synttärit

herään hikisenä painajaisesta. otan puhelimeni yöpöydältä ja katson kelloa. kolme minuuttia yli yhdeksän. puhelimeni on räjähtänyt ilmoituksista. luen kavereilta ja puolitutuilta tulleet onnitteluviestit ja vastaan niihin. laitan puhelimen takaisin yöpöydälle ja suljen silmäni. oloni on virkeä, mutta haluan vielä hetken ihan vain makoilla.

sunnuntai. kolmas lokakuuta. minulle se vuoden erityinen päivä. lapsena odotin syntymäpäivääni aina innoissaan. äiti järjesti minulle aina kahdet syntymäpäiväjuhlat, toisiin juhliin kutsututtiin sukulaisia ja toisiin kavereita. sukulaissynttäreille kutsuttiin aina isovanhemmat ja kummit. isovanhempani saivat aina järjestettyä aikaa, jotta pääsisivät synttäreilleni. kummeina minulla on leevin sisko anniina, ja äidin sisko paula ja hänen miehensä matti. anniinan kanssa en ole koskaan ollut millään tavalla läheinen. muistan hänen käyneen vain kerran synttäreilläni, vaikka joka vuosi neljäntoista vuoden ajan hänet kutsuttiin. paula ja matti ovat ihania kummeja, mutta he asuvat lapissa ison lapsikatraan kanssa jonka takia hekään eivät päässeet kuin vain muutaman kerran. sukulaissynttäreille äiti teki aina mansikkakermakakun ja keitti kahvit.

kaverisynttäreihin äiti panosti enemmän, hän leipoi paljon erilaisia tarjottavia ja tietenkin ison kakun joka koristeltiin minun toiveiden mukaan. usein halusin koristeiden liittyvän jotenkin jalkapalloon.

ala-asteella luokallani oli niin paljon oppilaita, että sain kutsua kaverisynttäreilleni joka vuosi vain luokan pojat. ei se minua lapsena haitannut, enhän halunnut saada tyttöpöpöjä. en olisi halunnut kutsua pojistakaan ihan kaikkia, mutta äiti sanoi että ketään ei saa jättää ulkopuolelle. kyllähän se aina ärsytti, mutta lopulta kun kaikki olivat saapuneet paikalle, ei ne muutama outoa nörttiä haitanneetkaan. meillä oli joka vuosi kivaa. äiti järjesti aina jotain erilaisia tekemisiä, esimerkiksi ongintaa, suklaamunien piilotus tyylisesti karkkipussien piilotusta ja kaikkia muita hauskoja pelejä joista sai palkintoja. äiti stressasi joka vuosi järjestäessä juhlia, mutta kuulemma hän halusi järjestää pojalleen unohtumattomat synttärit joka vuosi. siinä hän onnistuikin. muistan jokaiset synttärit ja niiden tapahtumat aina kuusi vuotiaasta lähtien.

leevi ei ikinä osallistunut synttäreihin tai niiden järjestämiseen millään tavalla. hän ei auttanut äitiä leipomisessa, koristelemisessa tai missään muussakaan. hän ei kuulemma halunnut olla paikalla kun hänen kodissaan oli 'lapsihelvetti'.

yläasteelle mennessä synttärijuhlatkin loppuivat. ei silloin voinut mennä kouluun ja sanoa, että viikonloppuna minulla olisi sukulaissynttärit ja ensi viikolla kaverisynttärit. otin vaikutteita ylä-asteen 'pahoista pojista' ja totta kai synttärit piti viettää kavereiden kanssa tuhannen päissään. seitsemännellä luokalla syntymäpäivänäni join ensimmäiset kännit. olin vanhojen kavereideni kanssa kotini lähellä olevassa leikkipuistossa. yhden kaverini isoveli joka oli täysi-ikäinen, oli hakenut meille kaikille kuusi kaljaa. muistan kuinka olin todella humalassa, niin kuin kaikki muutkin ja nukahdin sinne puiston penkille. heräsin puolen tunnin päästä kun joku koiran ulkoiluttaja oli luullut minua kuolleeksi. kaverini olivat häipyneet johonkin ja jättäneet minut sinne pakkas yöhön yksin. kävelin sitten kylmissään ja edelleen todella kännissä kotiin. heti kotioven avatessaan alkoi leevin huutaminen ja lopulta sain myös turpaan. totta kai hänen käytös silloin vitutti, halusin provosoida leeviä vielä enemmän joten aloin juomaan melkein joka viikonloppu. kasiluokan synttäreinä jouduin alkoholimyrkytyksen takia sairaalaan ja tajusin, että en voi jatkaa enää samalla tavalla. sen jälkeen join humalanhakuisesti vain harvoin.

lukion ensimmäisellä aurora järjesti minulle synttärit. ajattelin sitä kivana eleenä tyttöystävältä, mutta kun saavuin bileisiin, tajusin ettei juhlat oikeasti ollut minua varten. aurora oli vain halunnut tekosyyn järjestää bileet. kyllähän kaverini tiesivät että oli minun synttärit, mutta yli puolet bilevieraista ei edes tienneet nimeäni. eihän minua haitannut etten ollut bileiden keskipisteenä, mutta ärsytti että aurora väitti niin. silloin join vitutuksen takia niin paljon, että sammuin olohuoneen sohvalle ja herätessäni seuraavana päivänä koin pahimman darran minkä olen koskaan kokenut. heikko olo piinasi minua darrapäivän jälkeen vielä kolme päivää. vaikka darra oli kamala, aloin sen jälkeen juoda taas useammin. jos olin surullinen, join. olin vihainen, join. olin iloinen, join. vitutti, join. ahdisti, join. join ihan liian usein. sitten elämääni tupsahti enkeli, jonka jo pelkkä olemassaolo sai minut vähentämään juomista.