else

35- hotellihuone

jessen näkökulma

suihkussa käytyäni kävelen huoneeseen, suoraan vaatekaapin eteen. tänään pitäisi panostaa enemmän pukeutumiseen, joten siirrän kaapin etualalla olevat college housut ja hupparit sivummalle. otan niiden takaa pinosta mustat suorat farkut ja valkoisen kauluspaidan. puen vaatteet päälle jättäen kauluspaidan kaksi ylintä nappia auki. vaikka tänään onkin tärkeä päivä, en halua kuitenkaan kuristua siihen vaatekappaleeseen. otan pöydältä hopean kaulakorun ja laitan sen kaulaani. arvion itseäni peilistä hetken aikaa, ja kun pääsen tulokseen että näytän ihan hyvältä, otan pöydältä vielä korurasian ja sujautan sen takataskuuni. en halua ottaa pienintäkään riskiä että unohtaisin ottaa sen mukaan.

kävelen portaat alas keittiöön ja kaadan itselleni kupin kahvia. otan jääkaapista maitoa ja kaadan sitä vähäsen kahviin. aikaa on vielä jonkin verran, joten päätän kuluttaa sitä katsomalla telkkaria. en usko että sieltä tulee mitään mielenkiintoista, mutta ehkä saisin harhautettua jännitykseni edes hetkeksi pois. olen kävelemässä olohuoneeseen, kun melissa ilmestyy nurkan takaa törmäten suoraan minuun ja kahvia läikkyy paidalleni.

"ei hiton hitto" kiroan hiljaa. ei näin voi käydä. ei juuri nyt. olen suunnitellut kaiken täydellisesti vaatteitani myöden ja nyt ainoassa valkoisessa kauluspaidassani on kahvia.

"anteeksi, se oli vahinko" melissa sanoo vilpittömän näköisesti. hän tietää, että kiroilen harvoin ja silloin kuin kiroilen, siihen on aihetta. nykyään kyllä kiroilen useammin, kiitos eliaksen. jotenkin se on vain tarttunut enkä pysty enää lopettaa. mitään vastaamatta kävelen takaisin keittiöön ja kaadan ärsyyntyneenä kahvin viemäriin. oloni tuntuu mököttävältä pikkulapselta, ihan niin kuin kaikki olisi sen kahvin vika ja protestiksi sitä ei voisi juoda. totta kai tiedän että melissan törmääminen minuun oli vahinko, mutta en voi sille mitään että se silti ärsyttää.

menen takaisin vaatekaapilleni ja yritän etsiä sieltä toista kauluspaitaa. olisin välttämättä halunnut laittaa valkoisen, koska mielestäni se on juhlallisempi kuin kaapistani löytyvät kaksi muuta, viininpunainen ja tummansininen. hetken mietinnän jälkeen puen päälleni sen viininpunaisen ja katson itseäni peilistä. ei se paha ole, mutta valkoinen olisi silti ollut parempi. katson huoneessani olevaa seinäkelloa ja huomaan sen näyttävän varttia vaille kuutta. minun pitäisi jo lähteä, hotellihuoneen varaus alkaa kuudelta ja minun pitäisi ehtiä koristella siellä ennen kuin eliaksen äiti tuo eliaksen sinne.

eteisessä laitan jalkoihini vanssit ja puen pitkän talvitakin. nostan lattialta repun selkääni ja huikkaan perheelleni heipat avatessani ulko-oven. lähden kävelemään kohti syksysaaren ainoaa hotellia. hotelli on vanha ja pieni niin kuin jostain tuppukylän hotellista voi odottaakin, mutta uskon että saan huoneestamme paremman kuin hyvän koristelemalla sen.

elias ei itse kertonut minulle että hänellä on synttärit. satuin torstaina koulussa kuulemaan puhetta joistain eliaksen synttäribileistä. en ollut silloin varma tarkoitettiinko poikaystäväni synttäribileitä, vai jonkun toisen eliaksen, joten en kysynyt eliakselta asiasta mitään. ajattelin että kyllä hän minulle olisi kertonut jos hänen syntymäpäivät olisi näin pian. torstaina menin koulun jälkeen eliakselle ja kun hän oli suihkussa, menin kysymään asiasta hänen äidiltään. susanna kertoi minulle että eliaksella ei ollut ollut hyviä muistoja syntymäpäivistään muutamaan vuoteen, joten hän ei varmaan siksi ollut kertonut minulle. mieleeni tuli heti että voisin järjestää eliakselle jonkun yllätyksen ja pyysin susannaa olla kertomatta pojalleen, että tiedän hänen syntymäpäivän. onnekseni susanna suostui.

perjantaina keksin että voisin varata hotellihuoneen. voisimme viettää koko illan ihan kahdestaan ja yöksi kaivautua hotellin pehmeisiin lakanoihin nukkumaan. soitin heti syksysaaren hotelliin ja varasin huoneen sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi. maanantaina olisi tietenkin koulupäivä, mutta kyllähän sinne hotelliltakin pääsee. heti puhelun loputtua soitin susannalle ja kysyin häneltä, että voisiko hän tuoda eliaksen hotellille sunnuntaina puoli seitsemäksi. susanna sanoi että se sopisi ja vaati kuulla ideani. kerroin hänelle että koristelisin hotellihuoneen, tekisin erilaisia naposteltavia ja voisimme eliaksen kanssa tutustua vielä enemmän toisiimme ja katsoa illanpäätteeksi elokuvaa. puhelun lopussa susanna kysyi äidillisesti, että vaikka olimmekin jo täysi-ikäisiä ja tiesimme kaiken oleellisen, olisinko varmasti muistanut ostaa kondomeja. siinä vaiheessa poskeni helahtivat punaisiksi ja puheeni alkoi muistuttaa enemmän muminaa kuin selkeitä sanoja. susanna vain naurahti nolostumiselleni ja sanoi että seksissä ei ollut mitään noloa. eihän siinä olekaan, mutta en minä kauhean mieluusti siitä poikaystäväni äidin kanssa puhuisi. puhelun päätyttyä tajusin että haluaisin antaa eliakselle lahjaksi muutakin kuin vain kahdenkeskistä aikaa omassa kuplassamme. lähdin heti kaupoille, ja lopulta pitkän kiertelyn ja monen liikkeen jälkeen löysin täydellisen lahjan.