Lets be broken together

Enkeli

Jimin nk.
Laskin jotain matikanyhtälöä ja raavin välillä vasenta kättäni. Pian tunsin, että yksi haavoista alkoi vuotamaan. Laskin kynän kädestäni ja viittasin. "Niin Jimi?" Opettaja kysyi. "Voinko käydä vessassa?" Kysyin ja opettaja nyökkäsi.

Nousin ylös ja lähdin vessaan. Päästyäni vessaan, suljin oven ja laitoin sen lukkoon. Nostin hupparini hihat ylös ja huomasin että minulla oli auennut monta haavaa. Hitto. Mietin. Avasin vesihanan, otin käsipaperia ja kastelin paperin, jonka jälkeen aloin putsaamaan verta kädessäni.

Pian joku koputti vessan oveen. "Jimi?" Kuulin Heikin kysyvän. "Nii?" Kysyin. "Onks kaikki hyvi?" Leo kysyi. Katselin kättäni mistä valui verta vain enemmän. "Jimi avaa ovi." Heikki sanoi. "O-Oon kunnos. Menkää takas tunnil." Sanoin. "Avaa tää ovi. Meil o haavanhoito tavaroit, anna meiän auttaa." Heikki sanoi. Huokaisin ja avasin sitten oven. Pojat tulivat vessaan ja Leo laittoi oven lukkoon.

Istuin vessanpöntö kannen päälle. Heikki suihkutti puhdistus ainetta haavoille, jolloin irvistin kivusta. Heikki alkoi putsaamaan haavoja. "Mist tiesitte?" Kysyin. "Et oo ollu oma ittes parii viikkoo." Leo sanoi. "Ootko ottanu sun lääkkeet?" Hän kysyi. "Oon." Valehtelin. Heikki kiersi sideharson haavojeni ympärille ja minä laskin hihani alas. "Tiiät et voit puhuu meil, etkö?" Heikki kysyi. Nyökkäsin. "Hyvä. Mennää takas tunnil." Leo sanoi ja me lähdimme.

Time skip
"Mennääks ruokalaa?" Leo kysyi. "Ei mul oo nyt nälkä." Sanoin, jolloin pojat katsoivat minua huolestuneena. "Ootko syöny hyvin?" Leo kysyi. Katsoin häntä kysyvästi. "Kuin ni?" Kysyin. "No oot syöny aika vähä, ni siks kysyn." Leo sanoi. "Oon syöny hyvin, nyt ei vaa oo nälkä." Sanoin hiukan turhautuneena.

Tietenkin minä tajusin että he ovat vain huolissaan minusta ja haluavat auttaa minua, mutta en ole enää mikään pikku poika, jota pitäisi holhota.

"Okei." Leo sanoi. "Meen ulos, nähää tunnil." Sanoin ja lähdin ulos. Menin istumaan koulun portaille ja hautasin kasvoni kämmeniin.

"Ai saakeli!" Kuulin yhtäkkiä jonkun huutavan. Nostin pääni pois kämmenestä ja käänsin pääni äänen suuntaan. Näin Nikin makaavan maassa. Nousin ylös ja kävelin pojan luokse. "Sattuko sua?" Kysyin. Niki nousi ylös maasta ja horjahti vähän. Katsoin poikaa tarkemmin ja huomasin että hänen pupillit olivat suuremmat kuin yleensä. "Ei täs pahemmi käyny." Hän sanoi hymyillen. Nyökkäsin vain.

Niki käänsi päänsä minua päin. "Miten sä oot aina paikal ku mul käy jotai? Ooks ollu joku enkeli entises elämässä." Niki sanoi. Tunsin kun lämpö kertyi poskiini. Tummatukkainen poika huomasi että punastuin ja virnisti. "Ehk alan kutsuu sua enkeliks täs lähtie." Hän sanoi virnuillen. "M-Mun pitää nyt mennä." Sanoin kiusaantuneena ja lähdin. "Näkyillää." Niki sanoi perääni.
————————
Sanoja: 401