~I need your hand~
Tarina kahdesta pojasta, joista toinen on syntynyt kuin kultalusikka suussa ja toinen, jota elämä on koetellut vähän liiankin kovaa. Mitä tapahtuu, kun nämä kaksi vastakohtaa törmäävät toisiinsa? Luvassa on itkua, naurua ja kaikke...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
"Mä o-osaan itsekin", naurahdan ja nappaan lusikkani Nicon kädestä. Olemme tapelleet jo varmaan minuutteja, voiko hän syöttää minulle puuroni, joka oli yllättävän hyvää, ottaen huomioon, että tämä oli sairaala, vai pystyisinkö itse syömään sen.
"Sä olet vielä vuodepotilas", hän väittää ja ottaa lusikan taas itselleen. Huokaisten luovutan, "No syötä sitten, t-tyhmä"
"Tyhmä? Mähän olen herrasmies, kun autan sua", hän virnistää ja lusikoi sitten hieman puuroa, "Suu auki"
"Tää on ihan noloa", mutisen, mutta tottelen häntä kuitenkin. Nico virnistelee vähän liiankin paljon, joten alan jo miettiä, onko hänellä joku taka-ajatus tässä. En kylläkään keksinyt, mikä se voisi olla.
"Hyvä, nyt vielä yksi lusikka", Nico sanoo lässyttäen, kun puuroa on jäljellä vain vähän lautasella. Näytän hänelle kieltä, minkä johdosta lusikka tökkää siihen ja puuroa menee ympäri huuliani.
"Gabriel!" hän huudahtaa ja alkaa etsimään jotain paperia vierestään.
"I-itse lässytit niin kuin jol-jollekin vauvalle", puolustaudun ja yritän pyyhkäistä puurot sormellani, mutta hän kerkeää ensin paperinsa kanssa. Sydämeni alkaa pamppailemaan kovempaa, kun Nico kumartuu minua kohti ja keskittää katseensa täysin huulilleni. Hetken päästä hän ilmeisesti tuntee katseeni itsessään ja nostaa päänsä, vain huomatakseen, kuinka lähellä toisiamme olemme.
Nuolaisen vaistomaisesti huuliani, tarkistaakseni saiko hän kaiken puuron pois. Nicon katse siirtyy taas huuliini, enkä voi olla puraisematta hieman alahuultani, ihan vain kiusatakseni häntä hieman. Ei sillä tosin, että hän edes haluaisi suudella minua.
"Gabriel", hän kuiskaa ja vilkaisen hänen kättään, kun hän tiputtaa paperin tarjottimelleni.
"Mm?" kysyn ja jähmetyn, kun Nico kumartuu takaisin eteeni ja laskee kätensä poskilleni. Mieleeni muistuu viime kerta, kun meinasimme suudella, tai se ainakin tuntui siltä. Tunnen poskieni kuumottavan, enkä halua miettiä, miten punaiselta mahdan nyt näyttää.
"Mä haluan kuollakseni suudella sua, Gab", hän myöntää hiljaa, enkä ehdi kunnolla sisäistää, mitä hän sanoi, sillä seuraavana hetkenä tunnen hänen huulensa omillani. Ensin ne vain kuin lepäävät omillani, mutta sitten hän liikuttaa niitä, ja suutelen omilla huulillani hänen mukanaan.
Tämä ei ollut yhtään, niin kuin olin ajatellut. Hänen huulensa olivat niin pehmeät vasten omiani, täyteläiset ja lämpimät. Otan kiinni tiukemmin hänen lihaksikkaista hartioistaan kiinni, sillä muuten varmaan tipahtaisin selälleni, niin sulaa vahaa olen hänen käsissään.
"Nico", kuiskaan ja irrottaudun hieman hänestä, mutta hän syöksyy takaisin itseeni kiinni ja tällä kertaa kierrän käteni hänen selkänsä taakse ja hävyttömästi tunnustelen hänen vahvoja ja voimakkaita lihaksiaan siellä. Nicon vartalo oli niin kova, joka puolelta, mutta myös lämmin ja hänen tuoksunsa ympäröi minut, kun suudelmamme muuttui hetki hetkeltä yhä intohimoisemmaksi.
Pian Nicon kädet vaeltelevat alemmas, ottavat jämäkästi kiinni pepustani ja nostavat minut Nicon syliin. Sen jälkeen ne siirtyvät pääni taakse ja työntävät huulemme tiukemmin toisiinsa. Itse olen täysin sekaisin pääni sisällä. En voi uskoa, että tämä on oikeasti totta, että Nico oikeasti suutelee minua. Minua!
"Gabriel", hän sanoo käheällä ja matalalla äänellään, ja vannon, että se on vielä matalampi kuin hetki sitten. Avaan silmäni ja näen hänen kauniit ruskeat silmät, jotka katsovat suoraan omiini. Punastun välittömästi enemmän ja pakenen hänen katsettaan siirtämällä kasvoni alas päin.
"Kato mua", Nico kuiskaa ja nostaa hellästi kasvoni takaisin ylös. Henkeni pysähtyy hetkeksi, kun katson häntä uudelleen. Nico hymyilee ja liikuttaa kätensä selkäni taakse, jotta en lysähtäisi selälleni, sillä tukenani ollut tyyny on teillä tietämättömillä suutelumme johdosta.
"Ä-älä", sanon, mutta en voi olla estelemättä hymyäni, joka vain suurenee yhä leveämmäksi. En edes muista, milloin viimeksi tunsin näin onnelliselta ja jotenkin normaalilta, kuin hän ei välittäisi siitä, millainen olen.
"Älä mitä?" Nico naurahtaa, mutta en kerkeä vastaamaan, kun ovi aukeaa. Hätääntyneenä yritän paeta hänen sylistään, ilman menestystä tosin, sillä Nico pitää kätensä ympärilläni ja vain kääntää päänsä tulijaa kohti. Purren huultani siirrän itsekin katseeni ovelle, toivoen, että se ei ole isäni.
"Krhm", Nicon isä, Nicholas rykäisee kurkkuaan ja kävelee hieman vaivaantuneena ovelta sisään huoneeseen. Ensimmäistä kertaa näen Nicon punastuvan kunnolla, kun hän huokaisee kuuluvasti: "Iskä, oisit voinut valita vähän paremman ajan tunkeutua tänne"
Nicholas virnistää hieman asennollemme ja kohottaa kulmakarvaansa, "Mitä? Ei seksiä ennen avioliittoa meidän kristillisessä perheessämme" Oh, ilmeisesti Nico ei ole ainoa Gallagher, jonka elämäntehtävä näyttää olevan minun nolostuttaminen ja punastuttaminen.
Nico hymähtää ja kohottaa takaisin kulmaansa, "Miten sitten mä olen täällä, vaikka sä et ole koskaan ollut naimisissa?"
Hänen isänsä raapii niskaansa ja istahtaa viereemme tuolille, "Sen takia juuri"
"Ethän sä edes ole uskonnollinen", Nico huokaisee ja virnistää sitten, "Sitä paitsi, mä olen aikuinen ja voin päättää itse, milloin haluan seksiä"
Painan punaiset kasvoni piiloon Nicon rintakehää vasten, mutta Nico vain naurahtaa isänsä kanssa minulle.
"Ei vaan oikeasti, tulin vain sanomaan, että kunhan olette valmiit ja saaneet vaatteet päällenne, niin kyyti odottaa pihalla", Nicholas sanoo vakavana hetken kuluttua ja nousee tuolilta, suoristaen pukuaan. Hän on kyllä niin erilainen välillä, ensin pelästyin häntä kamalasti, mutta sitten hän paljastuikin rennoksi ja huumorintajuiseksi.
"Noniin, hyvä, kiitos", Nico sanoo ja työntää hänet pois, "Nyt voit mennä"
"Hmph, on siinäkin poika", hänen isänsä huokaisee, ennen kuin katoaa oven taakse. Juuri kun luulin päässeemme hänestä eroon, hän vielä kurkistaa oven raosta ja muistuttaa: "Ei seksiä!"
"Voi luoja", huokaan ja piilotan kasvoni uudestaan hänen paitaansa.
Ylläri! Oli hieman tylsää hyppytunnilla, niin kirjoittelin teille uuden luvun :) Toivottavasti piditte!
