~I need your hand~
Tarina kahdesta pojasta, joista toinen on syntynyt kuin kultalusikka suussa ja toinen, jota elämä on koetellut vähän liiankin kovaa. Mitä tapahtuu, kun nämä kaksi vastakohtaa törmäävät toisiinsa? Luvassa on itkua, naurua ja kaikke...
En nyt oo yhtään tyytyväinen tähän lukuun, mutta jooh... Ehkä te silti jaksatte lukea tän :(
-Jacqueline
Ops! Esta imagem não segue nossas diretrizes de conteúdo. Para continuar a publicação, tente removê-la ou carregar outra.
"Gabriel... Meidän pitäi-" yritän sanoa väliin, mutta Gabriel ei ota sanojaan kuuleviin korviinsa, vaan työntää kielensä suuhuni, huultemme hyväillen edelleen toisiaan. Olen niin, niin lähellä vain repiä hänen vaatteensa ja panna häntä, kunnes hän ei pysy enää hereillä.
"Enkeli", huokaisen ja kohottaudun kyynärpäilleni korkeammalle, jolloin hän ei enää yllä suudella minua.
"Mitäh?" Gabriel huohottaa ja yrittää vetää kasvojani takaisin alas, mutta pidän omilla käsilläni hänen käsiään patjaan, jolloin hän ei onnistu yrityksessään.
"Meidän pitää lopettaa nyt, ennen kuin on liian myöhäistä", kerron ja naurahdan hänen pettyneelle ilmeelleen.
"Ei." Gabriel toteaa ja repäisee kätensä otteestani.
"Gabriel oikeasti", sanon vakavasti ja selitän: "Meidän on parasta lopettaa, koska muuten mä päädyn tekemään jotain sellaista, mihin sä et ole valmis"
"Eii", hän mumisee mutristaen huuliaan, "Edes jotain..."
"Mistä lähtien susta on tullut noin kiimanen", naurahdan ja annan hänelle nopean pusun, erottautuen sitten äkkiä, ettei hän yritä syventää sitä enempää.
"Mikä? Ki-kiim-anen?" Gabriel kurtistaa otsaansa ja punastuu heti sen jälkeen, muistaen ilmeisesti, mitä se tarkoittaa.
"Mhm..." mutisen hänen kaulaansa vasten, yrittäen samalla rauhoittaa oman kehoni.
"Jotakin", hän pyytää, "Se sattuu..."
Nousen äkkiä pois hänen päältään ja kysyn huolestuneena: "Mikä sattuu? En kai mä tehnyt jotain?"
"Ei! Se vaan... outo", Gabriel kertoo vaivautuneena, siirtäen kätensä haaroihinsa ja puristaen sitä hellästi. Katson häntä silmät apposen auki ja nielaisen kuuluvasti tajutessani, mikä hänen ongelmansa on. Voisin tietenkin vain käskeä hänet ottamaan kylmän suihkun, mutta en viitsi laittaa tuota raukkaa sinne panikoimaan lisää.
"Okei", myönnyn ja irrotan sitten hänen kätensä, koska se on vähän liiankin kuuma näky aivoilleni ja vartalolleni, eikä se auta oloani yhtään.
"Mutta yhdellä ehdolla", lisään ja hänen hymynsä laantuu, "Ei seksiä"
Gabriel katsoo minua hetken mietteissään ja nyökkää sitten hitaasti: "Okei, mutta mitä sitten?"
"Paljon vaihtoehtoja", virnistän ja kumarrun suutelemaan hänen kaulaansa paremmin, kuiskaten hänen ihoaan vasten: "Mä voisin ottaa sulta suihin... Tai sitten mä voisin tehdä näin..."
Käteni liikkuu alemmas kohti hänen persettään, mennen ohi hänen shortsiensa reunan ohi puristellen hänen pehmeää pakaraansa.
"Nicoo..." Gabriel voihkaisee ja työntää itse persettään enemmän käteeni. Nostan kuitenkin käsiäni sen verran, että saan otettua hänen paitansa pois, kun hän ojentaa kätensä suoraksi. Heitän paidan jonnekin ja alan sitten ottamaan hitaammin hänen shortsinsa ja bokserinsa yhtä aikaa.
