Cutie & The Monster

17- Kyle

Brexton virnistää, nousten tuolistaan ja kävellen pöydän ympäri eteeni. Katson, kuinka hän kyykistyy päästäkseen samalle tasolle kanssani, jonka jälkeen hän laskee kätensä olkapäälläni, kumartuen kohti korvaani.

"Sanonko mä sen nimen?" hän kuiskaa, saaden ihokarvani nousemaan pystyyn. Nyökkään pienesti, jolloin hän siirtää kätensä ylemmäs kaulalleni, silittäen ihoani kädellään.

"Kyle", hän kuiskaa naurahtaen ja nousee sitten seisomaan, lähtien kävelemään ovelle päin. Jään hetkeksi vain katsomaan eteeni jähmettyneenä, kunnes havahdun ja ryntään hänen peräänsä.

"Ei", ilmoitan, tarraten hänen käsivarrestaan kiinni. Brexton luo minuun huvittuneen katseen, mutten tiedä miksi. Sitten hän vain virnistää ja astelee ulos huoneesta käytävälle.

"Kyllä on", hän vielä huikkaa vähän ajan päästä. Pudistan päätäni, vaikkei hän sitä näe.

*******************************

"Ilkeä!" valitan, kun Chris voittaa minut neljännen kerran, ja tiputan kaikki kortit sekaisin pöydälle. Hän virnistää, vetäen kätensä hiustensa läpi, saaden ne hieman pörröisemmiksi.

"En ole, sä vaan olet huonompi", hän naurahtaa, "Uus peli?"

"Ei", mutisen, "Eri peliä nyt"

"Okei. entä UNO?" Chris kysyy, ottaen pöydän vieressä olevasta laatikosta UNO-kortit. Nyökkään, mutta ennen kuin hän ehtii alkaa sekoittamaan niitä, nappaan kortit häneltä, sekoittaen ne itse.

"Nyt ei Chris huijaa", yritän hymyillä kylmästi, niin kuin Rexton.

"Evan, sä näytät vaan söpöltä, et vihaiselta", Chris naurahtaa, tökäten sormellaan poskiani.

"Auts", mumisen, sekoittaen kortteja eri järjestykseen uudestaan ja uudestaan. Brexton viettää aina lähes koko päivän työhuoneessaan, tai jossain muualla työasioilla, joten siksi hän antaa aina Chrisin tulla tänne siksi ajaksi.

"Tietääkö Chris kuka Kyle?" kysyn, kallistaen päätäni edelleen hämilläni Rexin vastauksesta. Chris miettii hetken, jonka jälkeen hän naurahtaa: "Kyle? Kuka sen sulle kertoi?"

"Rex", vastaan, jolloin hän hymyilee ja alkaa kertomaan: "Kyle on-"

"Hei Evan!" kuuluu ääni eteisestä, ovi paukahtaen kiinni samaan aikaan. Chris keskeyttää lauseensa, eikä kerro sitä enempää.

"Chris!" huutokuiskaan, "Kuka Kyle?"

Hän ei taaskaan ehdi vastata, kun Brexton tulee keittiöön, kantaen sylissään hyvältä tuoksuvia laatikkoja.

"Pitsaa!" huudahdan, rynnäten pöydästä Rextonin luokse.

"Evan!" joku huutaa, jolloin käännyn takaisin ja pysähdyn paikoilleni.

"Hups", puren huultani, kaikki kortit ovat nyt lentäneet vahingossa pöydälle ja lattialle. Kumpikin katsovat minua odottavasti, jolloin huokaan syvään, alkaen keräämään niitä siistiin pinoon pöydälle.