Cutie & The Monster

18- Ilotulituksia kaikkialla

Miten on mahdollista, että aina, kun minä ja Evan lähdemme jonnekin, se päättyy huonosti?

Ostosreissun jälkeen sain varoituksen pomoltani liiasta läheisyydestä asiakkaani kanssa, nyt Isaac on vielä enemmän kimpussani, sekä tietenkin se, että nyt hän varmasti on tajunnut, kuka on "työjuttuni". Puhumattakaan Evanista, joka ei ole puhunut paljon mitään kolmeen päivään.

"Hei Boss", Chris lysähtää tuolille työpöytäni eteen. Katson häntä muutaman sekunnin tarkistaakseni, onko hän ihan tosissaan.

"Sori", Chris pahoittelee, nostaen kädet eteensä luovuttamisen merkiksi, "Se oli vaan vitsi"

"Parempi olla, muuten mä näytän ihan tosissaan, kuka on Boss", virnistän, sammuttaen sitten tietokoneen näytön, josta näkyi erään liikkeen valvontakameran kuvaa.

"Evan muuten kyseli pari päivää sitten jostain 'Kylestä'", hän ilmoitti, ovela virne huulillaan, "Etkö sä kertonut sille?"

"En", totesin lyhyesti, "Etkä sinäkään kerro, sitten kun Evan itse selvittää sen, saat kertoa onko se väärin vai oikein"

"Okei, mutta miksi?" hän kysyy uteliaana, nojaten kyynärpäillään pöytääni.

"Miksei? Hauskaa vähän huijata sitä luulemaan, että Kyle on joku muu", naurahdan ja muistan sitten yhden asian, mitä minun piti kysyä häneltä: "Evanista puheenollen, onko se susta käyttäytynyt ihan normaalisti lähiaikoina?"

Chris laskeutuu hiljaiseksi, purren poskeaan mietteissään. Panen näytön takaisin päälle, sillä en halua juuri tapahtuvan jotain ryöstöä, kun en ole katsomassa kameroita.

"Ehkä vähän surullisempi... Tai jotenkin, se jää usein vain tuijottamaan eteensä surullinen ilme kasvoillaan", hän selittää kohta, "Kävikö teillä joku riita?"

"Ei", kerron, "Tai en tiedä, me törmättiin siellä lätkäpelissä Isaaciin"

Minun ei tarvitse kertoa, mikä menneisyys minulla ja Isaacilla on, vaan Chris tietää sen jo entuudestaan. Olimmehan jollain tavalla kavereitakin, ja olemme kai edelleenkin.

"Brexton?"

"Mitä?" kysyn hämilläni, kääntäen katseeni näytöstä häneen.

"Sä olet yks helvetin idiootti", Chris huokaa, tiputtaen päänsä selkänojaa vasten, minun luodessa häneen kummastuneen ilmeen.

"Evan on ihastunut suhun niin pahasti, kuin vain on mahdollista", hän sanoo hiljaa, jolloin tuhahdan: "Siis sä tiesit tämän ja menit suutelemaan Evania silti?"

"Se ei kuulu mitenkään sulle, itse olit panemassa Isaacia!" Chris huomauttaa, lähtien huoneesta paukauttaen oven kiinni perässään.

*******************************

Hän istahtaa eteeni höyryävän kahvikupin kanssa, ulkonäkö viimeisen päälle laitettuna.

"Mikä oli niin tärkeää, että piti ihan uudenvuodenaattona tulla tänne?" hän kysyy, naputtaen mustia kynsiään pöytään, mikä ärsyttää minua suunnattomasti.